Millainen metsä sopii ympäristötukikohteeksi?

Metsänomistajana sinulla on mahdollisuus suojella metsääsi ja saada siitä korvausta. Erilaisia suojeluohjelmia on monia, mutta yksi yleisimmistä tavoista saada suojelukorvausta on ympäristötuki.

Ympäristötukea voi hakea puustoisien metsälain 10 § erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttämiseen. Ympäristötukikohteet ovat siis joka tapauksessa lailla suojeltuja, mutta ympäristötukisopimuksen myötä suojelusta voi saada korvausta. Tukea myönnetään, mikäli metsän hoidossa ja käytössä otetaan huomioon kohteen monimuotoisuuden ylläpitäminen tai luonnonhoito laajemmin kuin metsälaissa on säädetty.

- Ympäristötukikohde voi olla esimerkiksi puro, jonka varrella kasvavassa puustossa on kerroksellisuutta ja jonka ympärille jätetään reilu suojakaistale metsänkäsittelyn ulkopuolelle, kertoo Mhy Savotan luonnonhoidon erityisasiantuntija Kirsti Koukkari.

Ympäristötukea voidaan myöntää myös muihin monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin kohteisiin, jotka täyttävät METSO-suojeluohjelman valintaperusteet, mutta eivät pienen pinta-alansa vuoksi sovellu METSO-kohteeksi.

Tärkein valintakriteeri rahoitettaville kohteille on metsien monimuotoisuudelle arvokkaat rakennepiirteet, kuten puuston ja vesitalouden luonnontilaisuus sekä runsas lahopuuston määrä. Esimerkkejä ympäristötukisopimusten elinympäristöistä ovat pienvesien lähimetsät, korvet ja lehdot sekä runsaslahopuustoiset kangasmetsät, joilla on merkittävää monimuotoisuusarvoa. Tukikohteen valinnalle tuo lisäarvoa, mikäli se sijaitsee metsälakikohteen tai suojelualueen läheisyydessä ja jos alueella esiintyy jokin suojeltava laji.

Vähäpuustoisia kohteita, kuten kitu- ja joutomaiden soita tai kallioita ei pääsääntöisesti rahoiteta.

Kymmenen vuoden sopimus

Ympäristötukisopimus solmitaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Metsänomistajalle maksettava korvaus koostuu perus-, hakkuuarvo- ja kannustinkorvauksesta. Näiden lisäksi on mahdollista saada tukea ympäristötuen valmistelun kustannuksiin sekä ympäristötukeen liittyvän hoito- ja kunnossapitosuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen.

Korvauksen suuruuteen vaikuttaa muun muassa säästettävän alueen puuston määrä ja pinta-ala sekä koko metsäkiinteistön välittömät hakkuumahdollisuudet. Kannustinkorvaus on uusi korvausosa, jota voi saada, mikäli kohteella on tarpeeksi lahopuuta. Kuollutta puuta tulee olla kuviolla vähintään 10 kuutiometriä ja 20 kuutiometriä hehtaaria kohden.

Ympäristötuki maksetaan metsätalouden kannustejärjestelmän (Metka) varoista, joita on vuosittain jaossa rajallinen määrä. Ympäristötuki on saajalleen veronalaista pääomatuloa.

Kymmenen vuoden ympäristötukisopimuksen tullessa päätökseen metsänomistaja voi hakea uutta kymmenvuotista sopimuskautta, mikäli kohde täyttää sen hetkiset rahoitusehdot. Metsäkeskus tiedottaa alkuvuodesta metsänomistajille, mikäli näiden metsässä on päättyviä ympäristötukisopimuksia.

Kiinnostus lisääntynyt

Metsänhoitoyhdistys Savotassa ympäristötukikohteiden kartoittamisessa ja hakemuksen laatimisessa metsänomistajaa avustavan Koukkarin mukaan kiinnostus ympäristötukeen on kovaa.

- Kiinnostusta on paljon. Osa yhteydenotoista tulee metsäasiantuntijoilta, jotka ovat keskustelleet ympäristötuen mahdollisuudesta metsänomistajan kanssa. Yhteydenottoja tulee minulle myös suoraan metsänomistajilta. Mukava, että metsänomistajat ovat heränneet tähän. Kohteita on paljon, kertoo Koukkari.

Ympäristötukihakemuksen laatijalla tulee olla asiantuntemusta luontoarvojen, elinympäristön ja puustotietojen määrittämiseen. Ammattilaisen tekemään ympäristötukisopimukseen voi hakea valmistelukorvausta, joka on enimmillään 20 % myönnettävän ympäristötuen kokonaismäärästä. Useimmiten valmistelukorvaus kattaa palvelun kustannukset. Pinta-alaltaan aivan pienimmillä kohteilla valmistelukorvaus ei välttämättä riitä kattamaan kuluja ja tällöin mietitään yhdessä, lähdetäänkö tukea hakemaan vai ei.

Vuonna 2024 Metsänhoitoyhdistys Savotan kautta ohjautui metsänomistajille yli 130 000 euroa ympäristötukikorvausta, joka kohdistui noin 27 hehtaarille. Lisäksi vuonna 2024 on valmisteltu paljon hankkeita, joiden maksatus on siirtynyt vuodelle 2025. Näiden kohteiden yhteispinta-ala on yli 170 hehtaaria ja niistä metsänomistajille maksettavan ympäristötuen määrä nousee yli puoleen miljoonaan.

Savotta oli ensimmäinen metsänhoitoyhdistys, jossa otettiin käyttöön vakituinen luonnonhoidon erityisasiantuntijan toimenkuva vuonna 2022, ja se näkyy nyt ympäristötukien työmäärissä, jotka ovat selvästi valtakunnan kärkitasoa.

Kiinnostuitko ympäristötuesta?

Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi tai luonnonhoidon erityisasiantuntija Kirsti Koukkariin puhelimitse: 0400 378 819 tai sähköpostilla: kirsti.koukkari@mhy.fi.