Savotan yhteismetsä jatkaa vakaata kasvuaan

Savotan yhteismetsä on vuonna 2019 perustettu yhteismetsä, joka on kasvanut tasaista vauhtia ja onkin pinta-alaltaan jo noin 780 ha. Osakkaita on vuoden 2025 alussa 27. Yhteismetsällä on tällä hetkellä palstoja Kiuruvedellä, Vieremällä, Pielavedellä, Lapinlahdella, Iisalmessa ja Sonkajärvellä. Yhteismetsä ottaa uusia osakkaita mukaan koko Metsänhoitoyhdistys Savotan toimialueelta.

Yhteismetsän osakaskunta valitsi varsinaisessa kokouksessaan 3.4.2025 yhteismetsän hoitokunnalle uuden puheenjohtajan Juha Karppisen tilalle. Uusi puheenjohtaja Tiina Tamminen kertoo, että yhteismetsän toiminta on vakaalla pohjalla.

- Vuodesta 2019 Savotan yhteismetsä on jatkanut vakaata kasvuaan. Metsäomaisuuden määrä ja laatu ovat kestävällä pohjalla ja ylijäämää on pystytty maksamaan tasaisesti jokaisena vuonna. Metsähoitotoimissa varmistetaan laadukas ja ajantasainen metsänhoito, jotta metsän tuottoprosentti pidetään hyvällä tasolla, mikä takaa tasaisen tuoton myös osakkaille, sanoo Tamminen.

Yhteismetsä käytännössä

Kun metsänomistaja liittää metsätilansa yhteismetsään, hän saa tietyn suuruisen osuuden yhteismetsästä, eli yhteismetsäosuuden. Yhteismetsän tuloksesta jaettava ylijäämä jaetaan osakkaille osuuksien suhteessa. Yhteismetsä maksaa tuloksestaan veron, joten osakkaille jaettava ylijäämä on verovapaata tuloa.

Yhteismetsän käytännön toiminnasta vastaa osakaskunnan valitsema hoitokunta. Hoitokunta hoitaa ja hallinnoi yhteismetsän omistamia metsäalueita osakkaiden hyväksi. Metsiä hoidetaan voimassa olevan metsäsuunnitelman mukaan.

Miksi liittyisin yhteismetsään?

Yhteismetsä on vaivaton metsänomistamisen muoto. Helpoimmillaan liittymisprosessin jälkeen riittää, että ilmoittaa tilinumeron, jolle ylijäämä maksetaan. Halutessaan voi osallistua osakaskunnan kokouksiin ja hakeutua myös hoitokuntaan tekemään päätöksiä metsien hoidosta.

Yhteismetsä on iso yksikkö, jossa hakkuita ja metsänhoitotöitä tehdään suunnitelmallisesti joka vuosi. Tällöin metsän tuotto on tasaista ja ylijäämää pyritään jakamaan osakkaille vuosittain. Lisäksi yhteismetsän verotus on yksityismetsänomistajaa kevyempi - yhteismetsän pääomatuloveroprosentti on 26,5 %, kun se on yksityisellä metsätalouden harjoittajalla 30 % tai 34 %.

Yhteismetsäomistus sopii erityisesti ammattimaista metsänhoitoa ja tasaista tuottoa arvostavalle metsänomistajalle. Yhteismetsää hoidetaan kestävästi, pitkäjänteisesti ja luontoarvot huomioon ottaen. Osakkaan ei tarvitse itse miettiä puukauppoja tai metsänhoitoa.

Yhteismetsä on myös helppo ja matalariskinen sijoitus. Metsästä saatava tuotto on yleisesti ottaen vakaata suhdanteista riippumatta. Yhteismetsässä suurempi metsäpinta-ala tuo turvaa ja vakautta, ja optimaalisesti ajoitetut metsänhoitotyöt ja hakkuut lisäävät metsän arvokasvua. Kun puukauppoja tehdään vuosittain, puun hinnan vaihtelun merkitys metsän tuottoon pienenee. Yhteismetsäosuudet voi myös myydä pois.

- Savotan yhteismetsän osuuksista on käyty vuosien mittaan kauppaa ja yhteismetsään on tullut uusia osakkaita kaupan kautta, kertoo Mhy Savotan erityisasiantuntija Jukka Haataja, joka toimii myös Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV:n kiinteistönvälittäjänä.

Savotan yhteismetsään liittyi erityisesti perustamisvaiheessa keskimääräistä paremmin hoidettuja metsätiloja, mikä on edesauttanut yhteismetsän hyvää tuottoa.

Yhteismetsä sukupolvenvaihdoksessa

Sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa yhteismetsään liittymisen kautta. Luopujan liitettyä metsätilan yhteismetsään, on yhteismetsän osuuksia helppo luovuttaa seuraavalle sukupolvelle. Näin voidaan ehkäistä metsätilojen pirstoutumista. Uudet osakkaat saavat käsiinsä helpon metsänomistamisen muodon ja kosketus metsään säilyy.

Mitä kannattaa miettiä ennen liittymistä

Metsätilan liittäminen yhteismetsään voi tuntua tilasta luopumiselta. Asiaa kannattaakin harkita tarkkaan, mikäli juuri se oma metsäpalsta ja sen käytännön metsätyöt on lähellä sydäntä. Toimenpiteitä ei saa yhteismetsään liitetyssä metsässä enää tehdä omin päätöksin.

Yhteismetsästä ei saa hetkellisiä suuria puunmyyntituloja yksityismetsänomistajan tapaan. Kun metsästä saatava tuotto jaetaan kaikille yhteismetsän osakkaille, on kertatuotto pienempää, mutta sitä tulee tasaisesti.

On myös hyvä huomata, että kun tila on liitetty yhteismetsään, sitä ei saa enää samoilla rajoilla myöhemmin pois.

Miten pääsen mukaan?

Savotan yhteismetsä ottaa uusia osakkaita vuosittain. Liittyminen tapahtuu aina heti alkuvuodesta. Ennen liittymistä tulee käydä asiantuntijan kanssa läpi liittymisprosessin kulku ja teettää Metsänhoitoyhdistys Savotalla metsätilasta tila-arvio, jossa määritetään kiinteistön arvo. Arvon perusteella määräytyy yhteismetsäosuuksien määrä.