Puumarkkinoilla riittää seurattavaa
pyha-kala
Puukaupassa kesä on perinteisesti normaalia hiljaisempaa aikaa, kun sekä metsänomistajat että puunostajat viettävät lomakautta. Metsänomistajan näkökulmasta huomio kiinnittyy taloustilanteen vähittäiseen piristymiseen ja sen vaikutuksiin metsäsektorilla sekä sahateollisuuden jatkuvaan keskittymiseen. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on Kuhmo Oy:n siirtyminen ulkomaiseen omistukseen. Puumarkkinoilla riittääkin seurattavaa myös tulevina kuukausina.
Alkuvuoden puukauppamäärät ovat edelleen noin viidenneksen viime vuotta jäljessä, vaikka alkuvuonna ero oli pitkään yli kolmannes. Kirittävää riittääkin syksyn puukauppaan. Olemme tehneet valtakirjakauppaa viime vuoden tahtiin, pari prosenttia vuodentakaista vähemmän kertoo Mhy Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara. Maakunnan tasolla puukauppaa on tehty 18 prosenttia vuodentakaista vähemmän.
Metsänomistajat ovat olleet rauhallisia puunmyyntiaikeissaan, teollisuus kyllä ostaisi nyt puuta enemmänkin. Kuvaavaa on, että elokuussa noin sadan kuution kesäkorjuukelpoiseen ensiharvennusleimikkoon tuli kuudelta eri puunostajalta tarjous. Kannustankin nyt metsänomistajia myymään puuta. Hintataso on kohtuullisen hyvä ja kilpailuttamalla löytyy se paras tarjous, neuvoo Kilpivaara.
Sahateollisuuden keskittyminen jatkuu
Sahateollisuus nähdään houkuttelevana toimialana. Tätä osoittaa ulkomaisten toimijoiden kiinnostus suomalaisia perheomisteisia sahoja kohtaan. Aiemmin Junnikkalan sahat siirtyivät Stora Enson omistukseen ja kuusamolainen Pölkky itävaltalaisen Pfeiferin omistukseen. Nyt myös itävaltalainen Binderholz on ilmoittanut vahvistavansa asemaansa Suomessa ostamalla Kuhmo Oy:n aiempien Lieksan ja Nurmeksen sahaomistustensa rinnalle.
Myös suomalaisomisteiset sahayritykset ovat investoineet tuotantoonsa ja laajentaneet toimintaansa yritysostoin. Ulkomainen kiinnostus voi osaltaan johtua Keski-Euroopan pitkän aikavälin näkymistä, joissa havupuun saatavuuden arvioidaan heikkenevän. Tällöin toimijoiden on turvattava sekä raaka-aineen saanti että jatkojalostuksen edellytykset.
Metsänomistajien näkökulmasta kehitys on kaksijakoinen. On myönteistä, että tuotantoon investoidaan Suomessa, mutta samalla alueellisen keskittymisen lisääntyminen voi vaikuttaa puumarkkinoiden kilpailuun. Metsänomistajat toivovatkin vahvaa kilpailua puusta, sillä kilpailuttamalla puukaupan he voivat valita parhaan tarjouksen vuosikymmeniä kasvattamilleen puille.
