Metsänhoitoyhdistys huolissaan petopolitiikasta ja sen vaikutuksista hirvikannan hoitoon

Metsänomistajat ovat menneinä vuosikymmeninä kärsineet paljon ylitiheästä hirvikannasta. Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa muistetaan vielä hyvin 2000- luvun alkupuolen metsille aiheutuneet hirvivahingot. Tuolloin talvehtiva hirvimäärä oli noin kolminkertainen nykytasoon verrattuna. Vahingot olivat todella suuria, laadukasta metsää oli vaikea saada aikaseksi, ja metsänomistajat vähensivät männyn istutuksia ja siirtyivät kuusen kasvatukseen. Kuusta on valitettavasti istutettu liian karuille kasvupaikoille mikä näkyy puun tuotannon kannattavuuden heikentymisenä.

Viime vuosien aikana Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa on ollut kohtuullinen hirvitiheys, joten olemme uskaltaneet istuttaa mäntyäkin, joka on ainoa oikea puulaji karuihin maastokohteisiin. Tuoreellakin kankaalla männyn kasvatus on kuusen viljelyä kannattavampaa. Männyntaimien osuus istutusmäärästä on noussut vuosikymmenen takaisesta noin 1/3 nykyiseen 50 prosenttiin ja kasvaa edelleen vuosittain. Kasvupaikkojen perusteella männyn osuuden tulisi meillä olla noin 2/3 ja kuusen 1/3. Ilmastonmuutokseen varautuminen on myös merkittävä lisäsyy kuusen viljelyn vähentämiseksi. Varautuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että mäntyä on jatkossa käytettävä kaikilla männylle sopivilla istutuspaikoilla.

Olemme metsänomistajina seuranneet huolestuneina viime aikojen uutisointia suurpetojen metsästykseen liittyen. Olemme huolissamme metsästäjien jaksamisesta ja aktiivisuudesta hirvikannan hoidossa. Hirvenmetsästäjien ikääntyessä, koirien avulla metsästys on ainoa tehokas tapa saada saalista.

Susikannan lisääntyessä hirvien pyynti vähenee. Eihän kukaan halua laskea koiraansa susien raadeltavaksi. Tämä rajoittaa metsästystä jo nyt. Tilanne voi johtaa hirvikannan kasvamiseen sillä susien varaan hirvikannan hoitoa ei voi jättää. Kannanhoidollisen metsästyksen puuttuessa, suden ihmisarkuus on vuosi vuodelta heikentynyt.

Maa- ja metsätalousministeriön on ryhdyttävä välittömästi toimiin tilanteen korjaamiseksi. Meillä on ollut Suomessa toimivat käytännöt karhujen ja susien metsästyksessä. Susi ja karhu tulee siirtää EU:n luontodirektiivin liitteestä 4 liitteen 5 piiriin koko maassa kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi.

Susien määrää on pakko vähentää, jotta voidaan metsästää turvallisesti. Turhilta vahinkokorvauksilta vältytään ja säästetään yhteiskunnan rahaa. Terveet taimikot varmistavat puuston voimakkaan kasvun ja hyvälaatuisen puuraaka-aineen. Ilmasto tykkää, kun metsämme ovat elinvoimaisia. Metsästäjien arvokasta työtä on tuettava koko yhteiskunnan taholta.

Metsästyskoirien, metsästäjien ja metsien puolesta.

Lisätietoja:

Maunu Kilpivaara  johtaja, 0442438275                                                     

Raimo Jokela valtuuston puheenjohtaja, 0400220625

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry Savarinväylä 2, 84100 Ylivieska