Jätetään tiheiköt suojaksi ja ravinnoksi

Luonnon monimuotoisuutta lisääviä rakennepiirteitä metsissä ovat esimerkiksi tiheiköt, elävät ja kuolleet säästöpuut sekä tekopökkelöt. Pienvesien suojakaistojen leveydet ja säästöpuiden määrä on kaksinkertaistettu päivitetyssä PEFC-standardissa.

Tiheiköt luovat suojaa ja ravintoa eläimille ja linnuille, jänikset ja metsäkanalinnut viihtyvät niissä.

Tiheikköjä jätetään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, jos niitä on luonnostaan. Jo päätehakkuun ennakkoraivauksessa soveltuvat kohdat säästetään ja siitä eteenpäin uudistamisessa, taimikonhoidossa, harvennushakkuissa. Toki monimuotoisuutta voi ”rakentaa” lisää jättämällä tiheikköjä myös ”perus-yhdellä-puulajilla-uudistettuun-metsikköön”.

Tiheiköt voidaan jättää kuvioiden rajalle, jossa on usein jo valmiiksi epämääräistä pöheikköä. Toisaalta myös kosteat painanteet tai kohdat, joissa on lehti- ja havupuita useammassa kerroksessa, ovat oivallisia tiheikön paikkoja. Ojien varret ja säästöpuuryhmien alustat ovat järkeviä paikkoja tiheiköille.

Peruspuulaji tiheikössä on kuusi, mutta hyvä tiheikkö koostuu useammasta puulajista, kerroksesta ja siinä on pensaita mukana. Mitä enemmän eri lajeja tiheiköstä löytyy, sitä monipuolisempi on eliöiden lajikirjo. Kuusi varjostaa ja luo omanlaisensa viileän pienilmaston.

Tiheikön koko voi vaihdella muutamasta puusta muutamaan aariin (aari = 10 m x 10 m). Tiheikköjä on järkevä jättää useampi hehtaarille.

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsurit ja yrittäjät ovat käyneet Sertiseriffi-koulutuksen, jossa PEFC:n vaatimukset on käyty läpi. Lisäksi mhy:llä tehdään työmailla omavalvontaa ja erikseen vielä sisäisiä tarkastuksia, jotta vaatimuksia noudatetaan.

PEFC:n vaatimukset koskevat niin PEFC-sertifiointiin sitoutuneita metsäalan toimijoita kuin metsänomistajia. Tiheikköjen kohdalla varovaisuutta innokkaille omatoimiraivaajille!

PEFC-sertifioinnin vaatimus 8.14: Metsätalouden toimenpiteissä jätetään eläviä säästöpuita- ja kuollutta puuta sekä säästetään sekapuustoa ja tiheikköjä. Tiheikön määritelmä PEFC:ssä: Tiheiköt ovat pienialaisia lajistolle suojaa tuovia puuryhmiä. Tiheikön on hyvä olla puustoltaan monilajinen, sisältää kuusia ja olla kooltaan minimissään 10 m2. Myös säästöpuuryhmät muodostavat tiheikköjä, kun niiden alustoja ei ole raivattu.