Padasjoella tehdään vesiensuojelua yhteistoimin

Padasjoen Nerosjärven valuma-alueella tehdään vesiensuojelutyötä Metsänhoitoyhdistyksen, metsänomistajien, vesiensuojeluyhdistyksen ja monen muun toimijan yhteistyönä tieteelliseen mittaustietoon perustuen.

Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistys on tehnyt jo vuosikymmeniä aktiivisesti töitä vesistöjen paremman kunnon eteen.

– Kuohijärven veden laatu on tällä hetkellä virallisen luokituksen mukaan erinomainen ja Nerosjärvenkin hyvä. Mutta vuosien varrella rannoilla asuvat ja mökkeilevät ovat huomanneet, että vedet ovat tummuneet, puheenjohtaja Aarno Kononen kertoo.

Aikanaan Vesijaon suunnalta Nerosjärveen laskeva Suomenjoki on ruopattu uittoa varten, ja alueen soita ja suometsiä on ojitettu paljon. - Suomenjoen luusua Nerosjärven pohjoispäässä on lähes umpeenkasvanut monen kymmenen metrin matkalta. Ravinteita valuu paljon ja lahdenpohjukkaan on saostunut yli puoli metriä kiintoainesta, Kononen kertoo.

Päijänne-Leaderin, Vanajavesikeskuksen ja Järvi-Hämeen osuuspankin rahoittamassa Suomenjoen valuma-aluesuunnittelu 1 -hankkeessa selvitetään nyt mahdollisuuksia vähentää Suomenjoen metsäisten valuma-alueiden kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.  

Hankekoordinaattorina toimii vesiensuojelun ammattilainen Sirium Oy:n Marja-Liisa Suomalainen, jolla on pitkä kokemus vastaavista hankkeista ja erityisesti toimivasta maanomistajayhteistyön mallista Pälkäneen seudulla.

Maanomistajien kanssa yhteistyössä

Suomalainen otti ensitöikseen yhteyttä paikalliseen MTK-yhdistykseen ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeeseen. Metsänhoitoyhdistysten kautta tavoitettiin oikeat maanomistajat ja yhteistyö heidän kanssaan pääsi käyntiin.

- Maanomistajilla on iso luottamus hankkeessa konsulttina toimivaan metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija Jyrki Mäkirantaan, ja se on erittäin tärkeää, Suomalainen kehuu.

Musta Parlammin valuma-alueen maanomistajille on järjestetty kolme infotilaisuutta, jossa kaikilla on ollut mahdollisuus tavata hankkeen vastuuhenkilöitä sekä kysellä tarkentavia kysymyksiä.

- Valtaosin suhtautuminen on ollut kiinnostunutta ja positiivista, kertoo Mäkiranta. Kysymyksiä on herättänyt muun muassa se, millaisia velvoitteita mahdollisten rakenteiden hoidosta tai ylläpidosta maanomistajille voi koitua.

- Metka-hankkeissa on lähtökohtaisesti 10 vuoden kunnossapitovelvoite hankkeen päättymisestä lukien. Kaikista rakenteista pyritään tekemään huoltovapaita, joten käytännössä kunnossapito tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi metsätaloustoiminnan seurauksena pato vahingossa vaurioituu, se pitää korjata, Mäkiranta kertoo

Pohjatiedot mallinnuksen kautta

Liikkeelle haluttiin lähteä parhaan mahdollisen tutkimustiedon kautta selvittämällä, miten vesi oikein alueella liikkuu, mitä sen mukana kulkee ja miksi ja mihin vesiensuojelutoimenpiteet kannattaa kohdentaa.

Nämä tiedot tarjoaa metsätalouden asiantuntijaorganisaatio Tapion Kunnos-mallinnustyökalu. Se käyttää useista avoimista tietolähteistä saatavaa paikkatietodataa, kuten mm. mittaustietoa maaperän muodoista, puustosta, säästä ja sadannasta, veden korkeudesta, laadusta ja virtaamasta.

Veden virtaaman hidastaminen erilaisilla maastoon tehtävillä rakenteilla, kuten pohjapadoilla, sekä ravinteita pidättävät pintavaluntakentät ja kosteikot ovat metsätalouden menetelmien ohella tehokkaimpia keinoja vähentää metsistä tulevaa vesistökuormitusta. Kun veden virtaamaa ja viipymää säädellään, voi myös metsän kasvu parantua.

Kunnos-mallinnustyökalulla voi tarkastella veden virtausta laajemmin koko valuma-aluetasolla. Sen tavoitteena on löytää vesiensuojelurakenteille mahdollisimman tehokkaita paikkoja. Mäkiranta pitää Kunnos-mallinnusta hyvänä työkaluna. 

– Erityisesti olen ihastunut sen tarjoamaan kuivavaratulkintoihin. Niistä näkee kartalta, missä ojat ovat liian syviä, sopivia tai liian matalia. Kuivavaralla on suuri merkitys metsän kasvun kannalta.

Kun mallinnuksen kautta saatiin näkemys siitä, mihin kohtiin maastossa erilaisia vesiensuojelurakenteita kannattaisi toteuttaa, käytiin näiden alueiden maanomistajien kanssa tutustumassa maastoon. Samalla tarkennettiin rakenteiden paikkoja ja huomattiin myös muutamia tausta-aineiston puutteista johtuvia selkeitä muutostarpeita.

Metka-rahoitusta toteutukseen

Metsänhoitoyhdistyksen Mäkiranta tekee vielä maastokatselmusten pohjalta tarkennetun suunnitelman vesiensuojelurakenteista.

– Tavoitteena on, että rakenteiden käytännön toteutuksesta saataisiin maanomistajien yhteinen Metka-hanke ja rahoitus Metsäkeskukselta.

- Luonnonhoitoon tähtääviä vesiensuojeluhankkeita ei ole vielä Mhy Päijät-Hämeen alueella uuden Metka-tuen aikana tehty. Muutamia on selvitetty, mutta ne ovat olleet liian suppeita. Tämän hankkeen pitäisi täyttää Metka-tuen ehdot laajuutensa perusteella, Mäkiranta kertoo.

Jos Metka-tukea ei saada, selvitetään muita rahoitusvaihtoehtoja. Niitä onneksi on, sillä esimerkiksi useat säätiöt rahoittavat vesiensuojeluhankkeita.

Teksti: Anne Rauhamäki / Jalkautus
Kuvat ovat esimerkkejä toteutetuista vesiensuojelurakenteista, eivätkä liity jutun hankkeeseen.