Tuulivoimapuistot Mhy Keski-Suomen alueella

04.10.2021

Mikäli saat yhteydenoton tuulivoimahankkeelta tai siirtolinjojen rakentajalta, ei kannata suin päin hyväksyä ehdotettua sopimusta. Jos sopimuksen tekemiseen painostetaan kiireeseen vedoten, pitää hälytyskellojen soida. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK ovat puolellasi ja apunasi tässäkin asiassa.

Keski-Suomeen on suunnitteilla mittava määrä tuulipuistoja useiden eri yhtiöiden toimesta. Tuulipuistojen avulla tuotetaan sähköä valtakunnan verkkoon.

Tuulimyllyhankkeita vauhditti vuoteen 2018 asti valtion avokätinen tariffipolitiikka, jonka ansiosta verovaroja ohjattiin toimintaan paljon. Syöttötariffi, eli takuuhinta, on 1.1.2016 alkaen 83,50 euroa megawattitunnilta 12 vuoden ajan tariffiin pääsemisestä. Viimeiset nykyiseen tariffikauteen mahtuvat tuulipuistot rakennettiin vuoden 2017 aikana. Kesästä 2018 asti tuulivoimaa on Suomessa rakennettu markkinaehtoisesti eli ilman valtion tukea.

Tuotetun sähkön kustannus megawattituntia kohden (€/MWh) on laskenut nopeasti. Esimerkiksi Suomeen vuonna 2009 rakennettu 3 MW tuulivoimala tuotti noin 9 000 MWh vuodessa, kun taas vuonna 2019 rakennettu 4,2 MW tuulivoimala tuottaa vuosittain huimat 14 000 MWh . Uuden voimalan tuotanto vastaa noin 1000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Nykyiset rakenteilla olevat tuulivoimalat ovat tätäkin tehokkaampia yli 5-7 MW:n myllyjä.

Tuulivoimatuotannon teho yli kaksinkertaistuu 2020-2023

Vuoden 2020 aikana Suomeen rakennettiin 67 uutta tuulivoimalaa ja vuoden lopussa Suomessa oli yhteensä 821 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 2586 MW. 2020 tuotettiin tuulivoimalla sähköä 7,8 TWh, mikä kattoi 10 % Suomen sähkönkulutuksesta ja 12 % Suomen sähköntuotannosta.

Suomen tuulivoimayhdistyksen tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan helmikuuhun 2020 mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita 18 500 MW edestä. Mhy Keski-Suomen alueella ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulimyllyjä, mutta rakenteilla on useampiakin. Suunnitteluvaiheessa ja osin jo luvitettunakin on kuitenkin lukuisia.

Vuonna 2021 uusia voimaloita valmistunee 207 kappaletta ja ensi vuonna 236. Vuodelle 2023 on näillä näkymin valmistumassa ainakin 186 uutta tuulimyllyä. Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen arvioi, että tuulivoimatuotannon teho yli kaksinkertaistuu tulevan kolmen vuoden aikana. (Kaleva 18.8.)

Sopimuksilla erilaisia perusteita

Tuuliyhtiöt pyrkivät toimimaan kahdella tavalla. Osa toimii mahdollisimman salaisesti ja pyrkii tekemään maanvuokrasopimukset kaikessa hiljaisuudessa. Osa toimii avoimesti. Myös vuokrasopimukset ja vuokratasot ovat kovin erilaisia. Vuosina 2008-2010 solmitut sopimukset lähtevät 2000 - 5000 euron vuokratasosta tuulivoimalaa kohti vuodessa ja pääosin tuottoa on lähes poikkeuksetta jaettu myös naapureille, mutta hyvinkin eri tavalla. Nykyisin uusien sopimusten vuokratasot ovat liikkuneet Suomessa keskimäärin jo yli 20 000 – 30 000 euron tasolla tuulivoimalaa kohti, sillä myllyjen kootkin ovat parin vuoden aikana selvästi kasvaneet piirustuslaudoilla. Tällä hetkellä yleisin myllyn koko lienee jo 5-7 megawattia.

Osassa sopimuksia vuokra on kiinteä ja indeksiin sidottu, osassa vuokra on sidottu myllyn tuottoon.

Osa yhtiöistä on sitonut tuottoperusteisen prosenttivuokran syöttötariffin hintaan, joka antaa alkuvuosina selvästi korkeamman tuoton kuin markkinasähkön hintaan sidottu vuokra. Silloin myös prosentti voi olla pienempi. Sinällään tuottoperusteinen malli on hyvä, sillä se seuraa tiiviisti markkinasähkön hintakehitystä.

Mikäli vuokra on kiinteä tai siinä on kiinteitä osia, tulisi ne sitoa kuluttajahintaindeksiin tai muuhun vastaavaan indeksiin. Tuulivoimapuiston sähköasema kannattaa vuokrasopimuksissa käsitellä yhtenä ''voimalana'', jotta maanomistaja, jonka maalle se tulee, saa siitäkin voimalaa vastaavan vuokratulon.

Siirtolinjojen alta lunastetaan maita naapureiltakin

Voimaloiden tuottama sähkö pitää luonnollisesti siirtää kantaverkkoon. Tätä varten pitää rakentaa vähintään 110kV:n siirtolinja. Tässä yhteydessä kärsijöiksi joutuvat voimala-alueiden ulkopuoliset maanomistajat, sillä he eivät pääse nauttimaan tuulivoiman tuotoista. Heiltä lunastetaan maat johtokäytäviä varten pilkkahinnalla, muutamalla satasella per hehtaari, ei siis käyvällä hinnalla. Siirtojohdot voivat olla kymmeniä kilometrejä, joten niiden alle jää kymmeniä, jopa satoja hehtaareja maata. Kyse ei siis ole ihan pikkujutusta.

Siirtolinjojen alta pitää poistaa puusto. Usein tarjotaan mahdollisuutta myydä puut itse, eli tehdä puukauppa. Tällöin puukauppatulo verotetaan pääomatulona eli 30 %:n mukaan. Jos tähän ei suostu, vaan vaatii korvausta lunastusmenettelyn kautta lunastuskorvauksena, voi taas käyttää 80 %:n hankintameno-olettamaa, jonka seurauksena puista saadun korvauksen vero putoaa 6%:iin. Maanomistajan kannalta verotuksesta johtuva ero voi nousta tuhansiin euroihin.

Lähinaapureille myös tuottoa maavuokrasta

Keväällä 2012 julkaistun TEM:n Lauri Tarastin työryhmän raportti suositti, että vuokra jyvitetään siten, että myllyn paikka saa osan vuokrasta (esim. puolet) ja loppuosa vuokrasta jyvitetään 500 metrin säteellä oleville kiinteistöille pinta-alan suhteessa.

Tuulivoimayhdistys on esittänyt jakoa, jossa vuokrasta 30% tulisi tuulimyllyn tontille ja 70% lähialueelle, koko tuulipuiston alueelle, maapohjan perusteella. Myös myllykiinteistö pääsee osalliseksi pinta-alavuokrasta myllynpaikan vuokran lisäksi. Osalliseksi pääsevät tässä mallissa myös naapurikiinteistöt. Tämä sen takia, että maankäytön ja rakentamisen rajoitukset, meluhaitat ja maisemamuutokset koskettavat aina myös lähinaapureita, eli ns. tuulenottoaluetta, tuulipuistoa, mutta jako-osuudet, pinta-alat ja etäisyydet vaihtelevat sopimuksittain.

Yhden tuulimyllyn käyttöikä on 20 - 30 vuotta. Niinpä vuokrasopimusten kestot määritellään useimmiten 30- 45 vuodeksi, rakentamisaika vie osan tästä. 2000-luvun alussa rakennettuja tuulivoimaloita on rikkoutunut korjauskelvottomiksi jo kymmenen käyttövuoden jälkeen, riski toiminnan keskeytymisestä kasvaa selvästi myllyn iän kasvaessa. Nykyiset myllyjen toimittajat kuitenkin vakuuttavat, että nykytekniikka on kestävämpää. Vuokrasopimukseen on syytä laittaa purkuvakuus sopimusehdoksi, jonka tulisi kattaa purkamisen sekä ennallistamisen kaikki kustannukset. Siksi muutaman kymmenen tuhannen euron vakuus ei ole riittävä. Suuruus tulisi olla 80 000 - 150 000 euroa voimalaa kohti.

Kannattaa olla todella tarkkana, minkälaisen sopimuksen allekirjoittaa. Ratkaisevaa on aina sopimuksen sisältö ja sen ehdot. Ne ovat aivan erilaisia eri sopimuksissa. Onko siis vuokraamassa koko tilan, jossa maanomistajalle jää vain joitain oikeuksia vai onko antamassa vuokraajalle ainoastaan oikeuden harjoittaa tuulivoimatuotantoa. Tässä on iso ero.

Tuulipuistojen maanvuokraus on sinällään kannatettavaa ja se tukee hyvin normaalin metsätalouden harjoittamisen liiketoimintaa ja tuo kaivattua lisätuloa maanomistajille.

Maanomistajat yhdessä neuvottelemaan

Mikäli saat yhteydenoton tuulivoimahankkeelta tai siirtolinjojen rakentajalta, ei kannata suin päin hyväksyä ehdotettua sopimusta. Jos sopimuksen tekemiseen painostetaan kiireeseen vedoten, pitää hälytyskellojen soida. Suunnittelu ja rakentaminen vie vuosia, eikä esimerkiksi muutama viikko viivästytä hanketta. Maanomistajien kannattaa kokoontua yhteen ja käyttää sopimuksen läpikäymisessä apuna asiantuntija-apua.

Olkaa yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai MTK kenttäpäällikkö Pauli Rintalaan, mikäli saatte tarjouksia tuulimyllyn paikoista tai vuokrasopimusmalleja allekirjoitettavaksi, tai tarvitsette muuta apua tuulivoimaloiden suhteen. Pyrimme osaltamme auttamaan sopimusneuvotteluissa ja vaikuttamaan siihen, että maanomistajan kannalta kohtuuttomia sopimuksia ei solmita.

Eero Poikonen, johtaja
p. 0400 284 151
eero.poikonen@mhy.fi

Tiesitkö tämän?

Minua kiinnostaisi säännölliset vuokratulot maanvuokrauksesta tuotantoyhtiölle – mitä siinä tulisi huomioida?
Kenenkään maalle ei tuulivoimaa rakenneta ilman maanomistajan tahtoa. Mahdollisen tuulipuiston alueen maanomistajien on syytä kokoontua ja keskustella avoimesti hankkeesta. Jos on paljon maanomistajia kannattaa harkita ”nyrkin” perustamista, jossa aktiiviset maanomistajat vievät asiaa eteenpäin kaikkien puolesta. Jos hankkeelle on paljon vastustusta maanomistajien keskuudessa, ei kenenkään pidä allekirjoittaa sopimusta ns. turhaan. Kunta on syytä pitää keskusteluissa aktiivisesti mukana.

Millaista vuokrahintaa minun kannattaa pyytää? Entä mitä muita korvauksia tulisi huomioida?
Maanomistajien tasavertaisuuden ja naapurisovun nimissä on järkevää, että kaikille tuulipuiston sisällä maata omistaville maksetaan vuokraa, kullekin pinta-alan mukaan. Myllynpaikan kiinteistönomistajille maksetaan kuitenkin suurempi osuus vuokrasta ja loput kaikkien kanssa jakaen. Tavanomainen vuokrien jako maanomistajien kesken on myllynpaikan kiinteistönomistajille 30 % kokonaisvuokrasta ja 70 % naapureille. Muitakin malleja on käytössä.

Onko MTK:lla valmiita sopimusmalleja maan vuokraamiseen?
Voit tutustua sopimusmalleihin osoitteessa mtk.fi/sopimusmallit.

Voimalaa suunnitellaan liian lähelle asutusta, mitä teen?
Monissa kunnissa on tehty erillinen päätös siitä, mille etäisyydelle asutuksesta voimaloita voidaan rakentaa. Useimmiten käytössä oleva raja on 2 kilometriä.Kuntalaisella on oikeus tehdä aloite, että tällainen raja kunnassa asetettaisiin. Laki asettaa reunaehdot vain asutukselle tulevalle meluhaitalle.