Puukauppa piristyy Keski-Suomessa

keski-suomi

Puukaupassa on eletty seesteisempää ajanjaksoa viime syksyn jälkeen. Perinteisesti kevät ja kesä on puukaupassa vilkasta aikaa ja niin näyttää olevan nytkin - aikainen kevät on aktivoinut puukauppaa, jonka piristymisestä nähdään selviä merkkejä Keski-Suomessa.

- Uutisotsikot saattavat lamaannuttaa metsänomistajaa, mutta puulle on kyllä kysyntää eikä vallitseva hintatasokaan ole huono. Hinnat ovat olleet kevään edetessä nousevat ja tarjouksia ostajilta on tullut myynnissä olleisiin leimikoihin todella hyvin. Toimijoilla ei ole kovin paljon puuta varastossa, mikä myös edesauttaa kysynnän kasvua, toimitusjohtaja Petri Takalo Metsänhoitoyhdistys Päijänteestä arvioi.

- Kuusitukki on ollut kysynnän veturi tänä keväänä, mutta näyttää siltä, että kysyntä elpyy muidenkin puutavaralajien osalta. Juuri nyt eniten kiinnostavat heti korjattavissa olevat kelirikkokohteet, johtaja Jussi Linnala Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta jatkaa.

Yhä useampi kilpailuttaa kaupan - ja on tyytyväinen

Kevään Metsätutka-kyselyn mukaan metsänomistajat kilpailuttavat puukauppojaan yhä useammin. Kaksi kolmasosaa metsänomistajista pyytää tarjouksia useilta ostajilta, ja neljä kymmenestä käyttää apunaan metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoita. Näissä puukaupoissa myös tyytyväisyys on korkeinta.

- Kilpailuttamalla saa paremman tuloksen kuin suoraan yhdelle ostajalle myymällä. Tarjousten ääripäiden ero samalla leimikolla voi olla jopa 30 prosenttia, Takalo toteaa.

Mikäli myyntiaikeita tälle vuodelle on, kannattaa kaupan valmistelut aloittaa ajoissa, jotta oma leimikko ylipäätään ehtii myyntiin.

-Jos metsänomistaja on epävarma, onko nyt oikea hetki myydä puuta, kannattaa vähintään teettää leimikko valmiiksi ja miettiä yhdessä metsäasiantuntijan kanssa miten toimia, hän neuvoo.

Metsänomistajien apuna on tänä keväänä ensimmäistä kertaa Metsänomistajat-ketjun toteuttama laskuri, jonka avulla voit selvittää minkä verran kilpailutus ja katkonnan optimointi voivat vaikuttaa puukaupan lopputulokseen.

Hyvälle leimikolle löytyy ostajia

Puukauppatulojen maksimointi on tärkein yksittäinen keino parantaa metsätalouden kannattavuutta. Viime vuonna hinnan vaihtelut olivat vajaa 10 euroa kuutiolta eli tukilla 10-15 prosenttia ja kuitupuulla jopa neljänneksen.

MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintalan mukaan hinnantarkistukset ja erilaiset bonukset tai lisähinnat eivät ole pystyneet kompensoimaan hintamuutoksista kuin pienen osan. Siksi puukaupan kilpailutus ja puukaupan ajoitus ovatkin ratkaisevassa roolissa onnistuneen puukaupan tekemisessä.

- Koska hyvälle leimikolle löytyy aina ostajia, kannattaa satsata metsän alkuvuosien hoitoon ja tehdä kaikki toimenpiteet tip top ainakin ensiharvennukseen saakka. Siten metsä kehittyy hyväksi ja kiinnostavaksi hakkuukohteeksi, Petri Takalo vinkkaa.

Taimikonhoitojen lisäksi aktiivinen metsänomistaja huolehtii myös tarvittavasta lannoituksesta. Esimerkiksi boorilannoitus voi korjata huonosti kasvavan taimikon tilanteen ja kasvatuslannoitus lisätä merkittävästi puun järeytymistä ennen harvennus- ja uudistushakkuita.

Mhy Keski-Suomen toimialueella toteutetaan merkittävä määrä - yli 2000 hehtaaria - lannoituksia kesäkaudella. Niistä iso osa toteutetaan drooneilla, joita tulee näkymään ympäri toimialuettamme.

Ajankohtaista

  1. Veropalvelu tuo metsänomistajalle merkittäviä säästöjä

    Veropalvelu tuo metsänomistajalle merkittäviä säästöjä

    Keski-Suomi

    Verotus ei ehkä ole metsänomistajan lempiaihe, mutta siitä kannattasi kiinnostua. Oikeilla ratkaisuilla verohyödyt voivat olla yllättävän suuria, jopa useita tuhansia euroja vuodessa.

    Lue lisää
  2. Hannes-myrskyn metsätuhot jäivät ensitiedon mukaan vähäisiksi

    Hannes-myrskyn metsätuhot jäivät ensitiedon mukaan vähäisiksi

    Keski-Suomi

    Metsänomistajan kannattaa tarkistaa erityisesti tuoreet hakkuuaukkojen reunat.

  3. Maanomistajilla tilaisuus vaikuttaa Harjulinjan reittiin

    Maanomistajilla tilaisuus vaikuttaa Harjulinjan reittiin

    Keski-Suomi

    Lähes 100 metrin johtokäytävä kulkee Konneveden, Viitasaaren ja Pihtiputaan kautta. (Kuvituskuva: Fingrid)

2026 © Metsänhoitoyhdistykset

Tämä sivusto on suojattu reCAPTCHA:lla ja Googlen tietosuojakäytäntö ja käyttöehdot pätevät.