Kiinnostus sekametsiin kasvaa
keski-suomi
Useamman puulajin sekametsissä alttius metsätuhoihin on muita vähäisempää. Tämä on lisännyt kiinnostusta asiaan. Myös Metka ohjaa samaan suuntaan ja tukiehdoissa mainitaan, että tarpeetonta lehtipuuston poistoa on vältettävä. Toisaalta varsinkin nuorissa taimikoissa pitää muistaa, etteivät lehtipuut saa piiskata havupuiden latvoja.
Neuvontaa tarvitaan, sillä ei riitä, että havutaimien joukkoon vain lisätään lehtipuuta.
- Alusta lähtien pitää miettiä mitä tekee. Jos runkoja on jo 2000, ei lehtipuu mahdu kasvamaan ja viimeistään ensiharvennusvaiheessa kaikki lehtipuut otetaan pois. Sitten jäljellä onkin yhden puulajin metsä, joka on jo kärsinyt kasvutappioita, toteaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta.
Hänen mukaansa järkevintä on kasvattaa sekapuustoa taimikosta lähtien, mutta tietyin kriteeerein. Keskeistä on, että lehtipuusto syntyy luontaisesti havupuuistutuksen jälkeen ja lehtipuilla on tilaa kasvaa. Siten ei päde enää vanha sääntö, että varhaisperkausvaiheessa "otetaan kaikki lehtipuusto pois" vaan niillekin pitää jättää tilaa ja niin, etteivät ne piiskaa havupuiden latvakasvuja.
- Ei ole fiksua poistaa istutettua kuusta vaan lehtipuiden annetaan kasvaa siellä mihin ne mahtuvat.
Remeksen mukaan myös kuusta ja mäntyä voi kasvattaa samassa latvuskerroksessa.
Koivun ja kuusen kaksijaksoinen kasvatus onnistuu myös.
- Rauduskoivun tuotto on omaa luokkaansa, mutta hieskoivukin kasvaa täällä tukiksi ja niistä parhaat kannattaa säästää perkausvaiheessa.
