Edunvalvonta, lausunto lunastuslain uudistamisesta
Mhy Karhu ry:n lausunto lunastuslain uudistamisesta
Mhy Karhun lausunto lunastuslain uudistamisesta
Maakunnassamme on suunnitteilla tai jo toteutettu merkittävä määrä energian tuotantoon ja siirtoon liittyviä hankkeita. Lähes aina, näihin liittyy myös lunastusmenettely, jolloin maanomistajan omaisuudensuojaa koetellaan.
Lunastuslakia sovelletaan myös niissä tilanteissa, joissa omaisuus ei vaihda omistajaa, vaan suoritetaan pelkkä korvaustoimitus
On korkea aika uudistaa lunastuslain korvausperusteet. Mhy Karhu saa paljon palautetta sähkölinjoihin liittyvistä lunastuksista. Näillä lunastuksilla on maakunnassamme huono maine. Maanomistajat odottavat lunastuslain korvausuudistuksen korjaavan niitä ongelmia, joita näihin lunastuksiin liittyy.
Lunastuslain keskeiset perusteet on luotu lunastuslain vuoden 1975 (HE 179/1975 II vp) hallituksen esityksen valmistelussa. Näitä edustavat seuraavat periaatteet: ”luovuttajan varallisuusaseman on pysyttävä muuttumattomana” ja ”lunastuskorvaus on määrättävä sen mukaan, mitä luovuttaja menettää eikä sen mukaan, mitä lunastaja saa”. Mhy Karhu pitää näitä periaatteita vanhentuneina. Lunastusmenettelyn kohteeksi joutuvan on voitava hyötyä myös taloudellisesti lunastuksen aiheuttavasta hankkeesta.
Koska Suomessa voimajohdot lainsäädännöllä pakotetaan lunastustoimituksiin, menetetään merkittävä sujuvoittamiskeino – eli sopiminen – hankkeiden toteutumiselle. Olisi aika siirtyä järjestelmään, missä voimajohdoista sopiminen olisi sallittua ja käyttöoikeuden pysyvyysongelma ratkaistaisiin maanmittauslaitoksen kevyemmällä menettelyllä, jossa todettaisiin sopimuksen lainmukaisuus ja sovittujen korvausten riittävyys perustuslain näkökulmasta. Lisäksi korvauksen määrää päästäisiin näin ollen arvioimaan myös suhteessa yleisen edun saamaan hyötyyn. Iso osa, esimerkiksi voimajohtolunastuksista, liittyy puhtaasti kaupallisiin tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin. Näiden hankkeiden tehtävä ei ole tuottaa kuluttajille välttämättömyyshyödykkeenä sähköä, vaan tuottaa ja myydä kansainvälisille yrityksille sähköä ja tuottaa omistajilleen voittoa. Voidaan perustellusti kysyä, onko tämä tarve yleisen tarpeen vaatimaa.
