Kunnostusojituksella lisäkasvua

11.1.2022

Kunnostusojitus on tarpeellista, kun ojat ovat tukkeutuneet ja metsän kasvu on taantunut vedenpinnan nousun seurauksena. Keskimäärin ojat kaipaavat kunnostusta, kun ojituksesta on kulunut 20-30 vuotta. Kunnostuksessa ojat kaivetaan auki kaivinkonetyönä ja samalla tehdään muun muassa vesisuojelun kannalta tärkeät rakennelmat, kuten laskeutusaltaat ja lietekuopat sekä saavutettavuutta parantavat piennartiet.

Ennen kunnostusojitusta alueella kannattaa tehdä mahdolliset harvennushakkuut ojalinjahakkuun yhteydessä. Jos alueella on terveyslannoitustarve, suositellaan lannoitus tehtäväksi heti harvennushakkuiden jälkeen ennen ojien kaivua.

Kunnostusojituksella saavutetaan merkittävä lisäkasvu vuodessa. Vaikutusajan ollessa yli 20 vuotta, on koko vaikutusajan kasvunlisäys kymmeniä kuutioita. Kunnostusojitukseen on saatavilla Kemera-tukea ja kulut ovat myös verotuksessa vähennyskelpoisia. Nykyisillä puunhinnoilla kustannus tulee takaisin metsänomistajalle lisäkasvun myötä jopa muutamassa vuodessa.

Kunnostusojitusta ei välttämättä aina tarvita. Hyvin kasvavan ja riittävän runsaan puuston haihdunta pitävät vesitalouden monesti kurissa.  Kunnostusojituksia ei tule tehdä ravinneköyhillä suoalueilla, joilla aiempi kuivatuskaan ei ole luonut riittäviä edellytyksiä puuston kasvulle. Suometsien kokonaisuuksien hoito vaatii suunnitelmallisuutta ja kauaskantoista näkemystä eri toimien vaikutuksista ja kannattavuudesta.

Metsänhoitoyhdistys tekee ja toteuttaa kunnostusojitus- ja vesiensuojelusuunnitelmat, hoitaa tarvittavat ilmoitukset sekä hakee rahoituksen metsänomistajan puolesta. Lisätietoja saat alueesi metsäasiantuntijalta, löydä oma asiantuntijasi täältä.