Kasvupaikkatyypit kertovat metsän tuottokyvystä ja paikalle sopivista puulajeista

etela-savo

Kasvupaikka on tarpeen ottaa huomioon lähes kaikissa metsätalouden toimenpiteissä. Keskeisiä ovat esimerkiksi uudistamistoimenpiteet, kasvatettavat puulajit sekä hakkuiden ajoitus. Kasvupaikkatyypit jaetaan metsä- ja suotyyppeihin.

Kivennäismaiden kasvupaikkatyyppejä ovat lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukkokankaat. Lehdot luokitellaan kasvupaikkoina omaksi luokakseen. 

Turvemailla kasvupaikkaluokittelu poikkeaa hieman kangasmaiden kasvupaikkatyypeistä. Turvemaiden kasvupaikkojen luokitteluun vaikuttaa alueen vesitaloustilanne eli onko kyseessä ojitettu vai ojittamaton suo.

Metsätyypillä on merkitystä

Kasvupaikalla on merkitystä, kun valitaan kasvatettavaa puulajia, kasvatustiheyttä ja viljelytapaa. Kuusta ja koivua kannattaa kasvattaa vain tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla. Kun taas karummilla mailla usein ainoa vaihtoehto on mänty. Mänty soveltuu hyvin myös tuoreelle kankaalle, mutta sitä rehevämmällä kasvupaikalla sitä ei kannata kasvattaa.

Kasvatustiheyden tulisi olla sitä harvempi mitä karumpi kasvupaikka, jotta ravinteet riittävät joka puulle. Viljelytapana rehevillä mailla 2-3 suositaan mätästystä ja istutusta. Karummilla suositaan laikutusta tai äestystä sekä kylvöä tai sitten siemenpuita.

Kasvupaikat voidaan tunnistaa kasvilajien tai puuston perusteella. Jos kasvilajien tunnistus ei ole vahvinta alaa, niin kaikessa yksinkertaisuudessa mitä enemmän kasvilajeja, sitä rehevämmällä kasvupaikalla ollaan. Talvella kasvupaikkojen tunnistaminen on haastavaa ja silloin huomio on kiinnitettävä puihin. Mitä oksaisempi puusto, sitä rehevämpi kasvupaikka tai mitä kitukasvuisempi puusto, sitä karumpi.

Metsätyyppijärjestelmä on kivennäismaiden metsien (lehtojen ja kangasmetsien) aluskasvillisuuden lajiston, lajien runsaussuhteiden ja kasvien elinvoimaisuuden silmänvaraiseen havainnointiin perustuva nopea menetelmä kasvupaikkojen viljavuuden arviointiin. Sitä käytetään laajalti monissa metsätalouden ja ympäristöalan käytännön toimissa.

Tunnistatko metsätyypit?

1. Lehto on kasvupaikoista rehevin. Sen tunnistaa mustasta lehtomullasta sekä lehtokasveista, joita ovat mm. vaateliaat saniaiset, kuten kotkansiipi ja isoalvejuuri. Puusto on yleensä kuusivaltaista tai lehtipuuvaltaista sekametsää. Pensaskerros koostuu enimmäkseen lehtopensaista, joita ovat esim. pähkinäpensas, lehtokuusama, koiranheisi, näsiä, taikinamarja, herukat ja metsäruusu.

Lehdot ovat nykyään harvinaisia ja usein pienialaisia johtuen siitä, että suurimmat lehdot on aikanaan raivattu pelloksi. Tämän vuoksi lehdot ovatkin suojeltu metsälain 10 § turvin.

2. Lehtomainen kangas on metsän kasvun, tosin ei välttämättä laadun, kannalta paras mahdollinen kasvupaikka. Vallitseva puulaji on useimmiten kuusi. Sekapuuna voi kasvaa raudus- ja hieskoivua, paikoin haapaa, mäntyä, raitaa, pihlajaa ja joskus tuomea. Pensaskerroksessa tavallisia ovat kataja, paatsama, pajut ja vadelma.Tyypillisiä lehtomaisen kankaan kasveja ovat esimerkiksi runsaina esiintyvät käenkaali sekä saniaisista hiirenporras.

Myös vanhat metsitetyt pellot luokitellaan lehtomaisiksi, vaikka niillä saattaa esiintyä jopa lehtokasvillisuutta.

3. Tuore kangas eli mustikkatyypin kangas on se tyypillisin eteläsavolaisen metsämaan kasvupaikka. Pääpuulajeja ovat kuusi, mänty tai koivut. Pensaskerroksessa kataja ja pihlaja ovat yleisiä. Mustikkaa esiintyy on yleensä runsaammin kuin puolukkaa. Vanamo on yleinen. 

4. Kuivahko kangas eli puolukkatyypin kankaat ovat tyypillisiä männyn maita. Kuivahkot kankaat ovat runsasvarpuisia ja sammaleisia kasvupaikkoja, joilla kasvaa niukasti jäkäliä. Puusto on lähes aina mäntyvaltainen, mutta useimmiten kuusta ja rauduskoivua esiintyy seassa. Kasvu on hitaampaa kuin mustikkatyypillä mutta puusto saavuttaa kyllä järeän tukkipuun mitat.

5. Kuiva kangas eli kanervatyypin kankaan tunnistaa vähästä kasvillisuudestaan sekä jäkälälaikuista. Puusto on yleensä pientä ja melko kitukasvuista mäntyä, joka vaivoin saavuttaa tukin mitat.

6. Karukko kangas eli jäkälätyypin kankaat ovat harvinaisia Etelä-Savossa eivätkä ne sovellu metsän kasvatukseen. Tunnistaa runsaasta jäkäläpeitteestä ja kitukasvuisista männyistä.

-Juho Heikkilä-

Harjoittelija Mikkeli – Hirvensalmi tiimi.

Ajankohtaista

  1. Hoitamattomuudella menetetään reilu kolmannes metsän tuotosta

    Hoitamattomuudella menetetään reilu kolmannes metsän tuotosta

    Etelä-Savo

    Taimikonhoito on yksi kannattavimpia metsänhoidon toimenpiteitä. Etelä-Savon rehevillä kasvupaikoilla taimikonhoito voi lisätä metsästä saatavia tuloja reilun kolmanneksen verrattuna siihen, että taimikot jätetään varttumaan oman onnensa nojaan.

    Lue lisää
  2. Apulanta -metsä istutetaan Rantasalmelle

    Apulanta -metsä istutetaan Rantasalmelle

    Etelä-Savo

    Mhy Etelä-Savo on mukana Apulanta-yhtyeen Minusta kasvaa puu-hankkeessa. Metsän istutustalkoot mukaan valikoituneille faneille järjestetään toukokuussa Rantasalmella.

  3. Helsingin Metsäpäivän teemat kiinnostivat metsänomistajia

    Helsingin Metsäpäivän teemat kiinnostivat metsänomistajia

    Etelä-Savo

    Perinteinen Helsingin Metsäpäivä järjestettiin la 13.4.2024. Päivän teemoina olivat puukauppa, metsäluonnonhoito, metsävakuuttaminen sekä Mhy:n tarjoamat palvelut.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset