Metsätien perusparannus kannattaa
savotta
Ojat ovat kasvaneet umpeen, tie on kuoppainen ja liettynyt ja maakivet nousevat pintaan; nämä ovat helposti havaittavia merkkejä siitä, että tiellä on peruskorjauksen aika. Tien perusparannushanke lähtee helposti käyntiin tiekunnan tai osakkaan yhteydenotolla metsänhoitoyhdistykseen.
Metsäautotie kannattaa pitää hyvässä kunnossa. Kun tien kunto mahdollistaa kesä- tai kelirikkoajan puunkuljetuksen, saat leimikollesi parhaan markkinahinnan. Samalla helpotat metsään pääsyä metsänhoitotöitä varten ja parannat virkistyskäyttömahdollisuuksia. Hyväkuntoinen metsätieverkosto on edellytys tuottavalle ja nykyaikaiselle puunkorjuulle ja nostaa metsäomaisuutesi arvoa.
Tien perusparannushankkeessa korjataan ja muotoillaan tien runko kaivinkonetyönä. Reunaojat kaivetaan auki ja rumpuputket uusitaan tarvittaessa - esimerkiksi vanhat betoniputket vaihdetaan muoviputkiin. Routivilla kohteilla ja kosteissa paikoissa kantavuutta parannetaan suodatinkankaalla. Lopuksi tie päällystetään murskeella. Peruskorjauksen yhteydessä tielle myös rakennetaan riittävän kokoinen kääntöpaikka, joka vastaa nykyisen puunkuljetuskaluston tarpeisiin.
Tukea valtiolta
Metsäteiden perusparannuksiin on saatavilla metsätalouden kannustejärjestelmän (metka) mukaista tukea. Kahden tai useamman maanomistajan yhteishankkeena tehtävään metsätien perusparannukseen saa tukea 50 prosenttia kokonaiskustannuksista. Myös yhden metsänomistajan tien perusparannuksille on mahdollista hakea tukea. Näissä hankkeissa tuen määrä on 6000 €/kilometri.
Tuen määrä lasketaan työn arvonlisäverottomista kustannuksista ja se maksetaan metsänhoitoyhdistykselle. Metsänhoitoyhdistys vähentää hankkeen kokonaissummasta tuen osuuden ja laskuttaa osakkailta pelkän omavastuuosuuden sekä arvonlisäveron koko kustannuksesta. Jos metsänomistaja on hakeutunut alkutuotannosta arvonlisäverovelvolliseksi, hän voi vähentää arvonlisäveron osuuden kokonaan arvonlisäveroilmoituksella. Mikäli metsänomistaja ei ole vielä liittynyt alv-velvolliseksi, se kannattaa tehdä viimeistään tiehankkeeseen ryhtyessä, koska arvonlisäveron vähennyshyöty on hankkeessa merkittävä. Metsänomistajan ei tarvitse myöskään ilmoittaa tienparannushankkeen metka-tukea metsätalouden tuloksi, koska tuki kohdistuu metsänhoitoyhdistykselle.
Tien kulut verovähennyksiin
Tien perusparannuksen kustannukset voi vähentää metsäverotuksessa. Perusparannus on pitkävaikutteinen investointi, jonka vaikutus ulottuu usealle vuodelle. Tällöin kustannukset vähennetään metsäverotuksessa poistomenettelyn kautta.
Hankintameno lisätään metsäveroilmoituksella poistoihin sinä vuonna kun kustannukset syntyvät ja poistot aloitetaan heti samana vuonna. Vuosittainen poisto on ojien ja teiden osalta enintään 15 %. Sinä vuonna, kun menojäännöstä on enää alle 600 euroa, voi sen poistaa kokonaan.
Jos metsänomistaja on hakeutunut alkutuotannosta arvonlisäverovelvolliseksi, hän voi vähentää arvonlisäveron osuuden kokonaan.
Vuosittaiset tien kunnossapitokulut ja tiemaksut vähennetään metsäverotuksessa vuosimenoina.
Korjattu tie tarvitsee huoltoa
Metsänhoitoyhdistys Savotta toteuttaa tiehankkeita avaimet käteen -periaatteella. Työ lähtee käyntiin yhteydenotolla, jonka jälkeen alkaa töiden suunnittelu ja kustannusten arviointi sekä kokoustaminen. Kokouksessa tehdään päätös perusparannuksesta ja valitaan tiekunnan osakkaista yksi asiamies, jonka tehtävänä on olla yhdyshenkilönä tiekunnan ja metsänhoitoyhdistyksen välillä hankkeessa. Asiamies pidetään ajan tasalla kaikista toimenpiteistä, joita tiellä tehdään.
Mikäli tiekuntaa ei ole vielä olemassa, tulee se perustaa, jotta tuen ehdot täyttyvät. Tiekunta voidaan perustaa Metsänhoitoyhdistys Savotan toimesta, kunhan kaikille tien osakastiloille on olemassa olevat tieoikeudet. Mikäli tieoikeuksia puuttuu, on ensin tehtävä yksityistietoimitus. Myös yksityistietoimituksesta aiheutuneet kulut lasketaan mukaan hankkeen tukikelpoisiin kustannuksiin.
Tiehankkeiden käytännön toteutuksesta Savotassa vastaavat paikalliset luottourakoitsijat. Kaivinkoneella tehtävissä runkotöissä tärkeintä on saada tien kuivatus kuntoon. Tien kuivatusjärjestelmän tavoitteena on pitää tierakenne kuivana ja johtaa sade- ja sulamisvedet pois tien pinnalta.
Peruskorjauksen jälkeen tien osakkaiden on tärkeää huolehtia tien kunnossapidosta. Kun vuosittaiset huoltotoimet tehdään asianmukaisesti, tie voi kestää jopa 30 vuotta hyvässä käyttökunnossa. Kunnossapitoon kuuluu tienvarsien niitto ja lanaus vähintään kerran kesässä. Vesakon raivaus kannattaa tehdä 3–5 vuoden välein. Kun varjostava vesakko raivataan säännöllisesti pois, pääsee aurinko ja tuuli kuivattamaan tietä. Tien kunnossapito lisää tien käyttöikää, joten siihen kannattaa satsata.
Esimerkki tienparannushankkeen etenemisestä
Esimerkin tie Sonkajärvellä. Tien pituus on 2200 metriä ja tiekunnassa on 10 osakasta. Tiekunta on perustettu vuonna 1964. Tien varrella on vakinaista asutusta, kesämökkejä, metsää ja peltoja.
Hankkeen eteneminen:
2025 toukokuu: Maanomistaja otti yhteyttä mhy:n tieasiantuntijaan
2025 heinäkuu: Asiantuntija teki tiesuunnittelun paikan päällä
2025 syyskuu: Kustannusarvion teko ja yksikkölaskelman päivittäminen (tarkistetaan, että metsäyksiköt vähintään 30 % -> hanke on metka-tukikelpoinen)
2025 joulukuu: Pidettiin tiekunnan ylimääräinen kokous, jossa käsiteltiin uusittu yksikkölaskelma, kustannusten jako tiloittain sekä esiteltiin tehtävät työt ja tehtiin päätös tien perusparannuksesta
2026 helmikuu: Tehtiin rahoitushakemus Metsäkeskukseen
2026 huhti-toukokuu: Metsäkeskuksesta myönteinen rahoituspäätös
2026 huhti-toukokuu: Urakoitsijoiden kilpailutus kaivinkonetyöhön ja mursketoimituksiin
2026 toukokuu: Urakoitsijoiden valinta
2026 kesäkuu: Työn aikataulutus urakoitsijoiden kanssa
2026 elokuu: Kaivinkonetöiden aloitus
2026 syyskuu-lokakuu: Murskeen ajo: kantavat kerrokset sekä lanauskerros. Loppulanaus. Tehtiin tiekunnan toimitsijamiehen kanssa loppukatselmus. Hanke on valmis.
Tiehanke etenee siis parhaimmillaan ideasta valmiiksi alle 1,5 vuodessa.
Tien perusparannushankkeita Metsänhoitoyhdistys Savotassa hoitavat ympäristöpäällikkö Marko Rissanen ja suometsä- ja tieasiantuntija Jarkko Huttunen. Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos tuntuu, että metsätiesi kaipaa kunnostusta.
Marko Rissanen
p. 044 721 3114
marko.rissanen@mhy.fi
Jarkko Huttunen
p. 040 658 9185
jarkko.huttunen@mhy.fi
Ajankohtaista
Unknown block: core/separator
{ "attrs": [], "innerHTML": "\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" />\n", "innerBlocks": [], "__name": "core/separator" }
Unknown block: core/separator
{ "attrs": [], "innerHTML": "\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" />\n", "innerBlocks": [], "__name": "core/separator" }