Perhemetsätalous – metsien selkäranka ja mahdollisuus
savotta
Suomi elää metsästä – ja suomalainen metsätalous elää perhemetsistä. Yli 60 prosenttia Suomen metsistä on yksityisomistuksessa, ja suurin osa niistä kuuluu tavallisille perheille. Perhemetsätalous ei ole vain talouden tukipilari, vaan myös osa suomalaista kulttuuria, maisemaa ja maaseudun elinvoimaa.
Perhemetsien merkitys kansantaloudelle on valtava. Ne tuottavat raaka-aineita metsäteollisuudelle, energiaa biojalostamoille sekä lämpölaitoksillemme ja työtä tuhansille suomalaisille. Samalla ne ovat perheiden sijoituksia, eläketurvaa ja perintöä tuleville sukupolville. Metsä on monelle omistajalle enemmän kuin puupelto – se on myös paikka rauhoittua ja säilyttää yhteys luontoon.
Metsänomistaminen on erilaisten arvojen yhteensovittamista
Nykyinen metsänhoito perustuu pääosin jaksolliseen kasvatukseen, jossa avohakkuut ja uudistaminen ovat osa normaalia metsän kiertoa. Tätä ei pidä hävetä – Suomi on maailman metsätalousosaamisen huippumaa ja suomalainen metsänhoito on kansainvälisesti arvostettua. Samalla on tärkeää nähdä, että myös perhemetsätaloudessa syntyy tilaa uusille ajatuksille: jatkuvapeitteinen kasvatus, luonnonhoito, hiilinielujen määrätietoinen vahvistaminen ja monikäyttö ovat kaikki mahdollisuuksia, joita yhä useampi metsänomistaja pohtii ja joita otetaan käyttöön yhä useammin.
Perhemetsänomistajilla on vapaus tehdä päätöksiä metsistään – mutta he tarvitsevat siihen oikeaa tietoa ja tukea. Metsäneuvonnalla, tutkimuksella ja metsäammattilaisten osaamisella on ratkaiseva rooli siinä, millaiseksi suomalainen metsämaisema muotoutuu tulevina vuosikymmeninä.
Metsäpolitiikan on tunnistettava perhemetsätalouden moninaisuus. Toiselle metsä on taloudellinen resurssi, toiselle maisema, hiilivarasto tai metsästysalue – ja yhä useammin näitä kaikkia. Kestävän kehityksen ei tarvitse tarkoittaa yhtä oikeaa tapaa hoitaa metsää, vaan kykyä sovittaa erilaisia arvoja ja tavoitteita yhteen.
Perhemetsätalous on Suomen metsien selkäranka. Kun se on elinvoimaista, omistajalähtöistä ja oikein tuettua, hyötyy koko maa – taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti.
Kolumni on julkaistu Iisalmen Sanomissa 4.6.2025.
Ari Ruotsalainen
johtaja
Kirjoittaja on Metsänhoitoyhdistys Savotan johtaja ja suomalaisen perhemetsätalouden puolesta toimija.
Liittyvät bloggaukset
Millainen metsänomistaja olen?
Ari Ruotsalainen
Savotta
Metsän omistaminen on monille suomalaisille osa elämänperintöä tai sijoitus tulevaisuuteen. Mutta millainen metsänomistaja olen? Tämä kysymys ei ole vain retorinen, vaan se heijastaa syvempää pohdintaa omasta suhtautumisesta luontoon, talouteen ja tuleviin sukupolviin.
