Kaupungit tarvitsevat maaseutua

Kaupungeissa tehdään päätöksiä, mutta maaseudulla tuotetaan edellytykset elämälle. Ruoka, vesi, energia ja puu eivät synny kokoushuoneissa, vaan pelloilla, metsissä ja vesistöissä. Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on vanhentunut – todellisuudessa ne tarvitsevat toisiaan enemmän kuin koskaan.

Maaseutu on Suomen selkäranka, mutta se nähdään liian usein pelkkänä kulueränä tai säästökohteena. Todellisuudessa maaseutu on tuottava, uusiutuva ja hiiltä sitova järjestelmä, joka ylläpitää kansantaloutta ja huoltovarmuutta. Perhemetsätalous, maatalous ja pienyrittäjyys eivät ole menneen ajan jäänteitä, vaan kestävän tulevaisuuden kivijalka.

Uusi keskustelukulttuuri vaatii yhteistä ymmärrystä

Kun kaupungeissa puhutaan vihreästä siirtymästä, se on maaseudulla arkea ja sen juuret ovat pelloilla sekä metsissä. Metsä sitoo hiiltä, pelto tuottaa ruokaa ja biotalous tarjoaa vaihtoehdon fossiilisille raaka-aineille. Silti maaseudun ääni jää usein kuulumattomiin. Kaupunkilainen näkee metsän usein maisemana, kun taas metsänomistaja näkee sen elantona ja vastuuna. Molemmat näkökulmat ovat oikeita, mutta yhteinen ymmärrys puuttuu.

Ilman maaseudun tuotantoa ei ole teollisuutta, vientituloja eikä energiaomavaraisuutta. Ilman metsää ei ole paperia, kartonkia tai biokemikaaleja, eikä ilman puuta rakenneta kestäviä kaupunkeja. Metsä on happea, vettä, energiaa ja mielenterveyttä – mutta yhdessä maatalouden kanssa myös elinkeino, joka pitää yllä koko kansantaloutta. Jokainen kaupunkilainen on riippuvainen maaseudun työstä – mutta turhan harva tiedostaa sitä aidosti, saati antaa maaseudulle sille kuuluvan arvostuksen.

Yhteiskunta tarvitsee uutta keskustelukulttuuria, jossa maaseutua ei katsota ylhäältä alaspäin, vaan kumppanina. Maaseutu ei pyydä erityiskohtelua, vaan arvostusta ja tasavertaista kohtelua päätöksenteossa. Infrastruktuuri, koulutus, palvelut ja tietoliikenneyhteydet on turvattava, jotta maaseutu voi elää ja tuottaa.

Kaupungit voivat kasvaa vain, jos maaseutu voi hyvin. Kun maaseudun elinvoima vahvistuu, hyötyvät kaikki – myös ne, jotka eivät koskaan ole tarttuneet kirveeseen tai kyntäneet peltoa. Suomen vahvuus on ollut aina sen kyky yhdistää nämä kaksi maailmaa: luonto ja teknologia, työ ja sivistys, maaseutu ja kaupunki.

Kolumni on julkaistu Iisalmen Sanomissa 4.11.2025.