Odotettavissa vilkas puukauppavuosi 2023 -vastuullisuuteen panostetaan metsien käytössä
pyha-kala
Pohjois-Suomessa puukauppaa käynnistyi vuonna 2022 laimeasti, mutta piristyi loppuvuotta kohden. Pohjois-Pohjanmaalla puukauppa jäi jälkeen edellisvuodesta 2021, mutta Kainuussa ja Lapissa kirittiin edellisvuodesta ohi. Yksityismetsistä ostettiin puuta Pohjois-Pohjanmaalla yli 3 miljoonaa kuutiota (2021 n. 3,4 milj. kuutiota), Kainuussa n. 1,8 miljoonaa kuutiota (2021: 1,7 milj. kuutiota) ja Lapissa 1,4 miljoonaa kuutiota (2021: 1,3 miljoonaa kuutiota).
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueella puukauppaa käytiin vuoden 2021 tahtiin, kertoo johtaja Maunu Kilpivaara. Leimausmäärä laski 9 % edellisvuodesta ja puukauppamäärä laski 2 %. Puukauppavuosi oli kuitenkin keskimääräistä vilkkaampi, vaikka laskua vuodesta 2021 olikin hieman. Lopputuotemarkkinat olivat erittäin hyvällä tasolla ja puun kysyntä oli kova. Metsäyhtiöiden ja sahojen kova tuloksenteko laski metsänomistajien puunmyyntihalukkuutta, vaikka puun yksikköhinnat nousivat vuodesta 2021. Metsänomistajien odotukset puun hinnoille eivät täyttyneet. Hehtaareissa leimausmäärä nousi edellisvuodesta kokonaisuutena 3 % kun taas päätehakkuiden leimausmäärä laski 28 % ja harvennusten leimausmäärä kasvoi 17 %.
Jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuiden ja pienaukkohakkuiden määrät ovat edelleen muutaman sadan hehtaarin tasolla, eli pari prosenttia koko puunmyyntisuunnittelupinta-alasta. Pienaukko- ja poimintahakkuut eivät näköjään meidän toimialueellamme tule lähivuosinakaan nousemaan merkittävään rooliin. Tähän varmaan on ollut syynä lisääntyvät kokemukset jatkuvan kasvatuksen hakkuista, arvelee Kilpivaara.
Metsänhoitoyhdistykset varmistavat, että harvennukset toteutetaan metsänomistajien etujen mukaisesti
Puumarkkinatilanne näyttää erinomaiselta alkaneelle vuodelle. Puulle on kysyntää, sillä uudet investoinnit lisäävät puun käyttöä. Puun tuonnin romahtamisen myötä puumäärä kohdistuu pääosin kotimaan hankintaan. Erityisesti harvennushakkuiden toteuttamiselle on tässä markkinatilanteessa kova kysyntä. Kuitu- ja energiapuun maksukyky ja -halu alkavat näkyä hintatasossa, joka kannustaa osaltaan metsänomistajia puukauppaan. Ensiharvennuksillekin on ollut nyt kysyntää.
Puunkorjuun ongelmat ensiharvennuksilla ovat nousseet otsikoihin. Puustoa on hakattu metsänhoitosuosituksiin nähden kohteilta liian paljon, jolloin metsänomistaja kärsii puuston pienemmästä kasvusta taloudellisesti tulevaisuuden vähentyvinä puunmyyntituloina. Tällä on heikentävä vaikutus myös puuston tulevaisuuden hiilinieluihin. Metsänhoitosuositukset antavat ohjeistuksen siitä, miten talousmetsiä suositellaan kasvatettavan. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien puolella. Metsänhoitoyhdistyksien jäsenyydellä ja puukaupallisten palveluiden hyödyntämisellä metsänomistaja voi varmistaa hyvän metsän hoidon ja oikeusturvan toteutumisen. Havainnot metsänhoidon laadun puutteissa kannustavat myös Metsänhoitoyhdistyksiä entistä parempaan työn laatuun.
Kotimaisen puun käyttö kasvaa
Metsäennusteiden mukaan kotimainen puun käyttö lisääntyisi merkittävästi tänä vuonna. Metsäennusteiden mukaan teollisuuspuun käyttömäärän ennakoidaan lisääntyvän tänä vuonna siten, että se kohoaisi lähes 70 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi LUKE arvioi puun tuonnin tippuvan tänä vuonna ollen 2,5 miljoonaa kuutiometriä, joten puun käyttömäärät pitäisi saada pääosin kotimaisten korjuumäärien lisäämisestä. Puun tuonnin kokonaismäärä on ollut noin 12 miljoonaa kuutiometriä, josta Venäjän osuus puun tuonnista on ollut yli 9 miljoonaa kuutiometriä, joka on nyt kokonaisuudessaan loppunut.
Lisätietoja:
Maunu Kilpivaara
johtaja, 0442438275
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry
Savarinväylä 2, 84100 Ylivieska
Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/puumarkkinat
