Yhdistyksen säännöt

1.

Nimi, kotipaikka ja toimialue

Yhdistyksen nimi on Metsänhoitoyhdistys Kainuu ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Paltamo ja sen toimialueena on Kainuun

kunnat.

Yhdistys on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n

rekisteröity jäsenyhdistys. Maa- ja metsätaloustuottajain

Keskusliitto MTK ry:tä nimitetään jäljempänä keskusliitoksi.

2.

Tarkoitus ja tehtävät

Metsänhoitoyhdistys toimii toimialueellaan metsänhoitoyhdistyksistä

annetun lain muuttamisesta (1090/2013) mukaisena metsänomistajien

yhteisönä, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman

metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen

asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää

taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien

hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.

Metsänhoitoyhdistys antaa jäsenilleen ja toimialueensa muille

metsänomistajille metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia

palveluja:

1.toimii jäsentensä etujärjestönä

2.tarjoaa metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia tietoja ja

asiantuntijapalveluja

3.antaa neuvoja ja suosituksia metsän hoidossa ja käytössä

4.avustaa puukaupassa ja voi harjoittaa myös metsäkiinteistöjen

välitystä

5.avustaa puutavaran hankinnassa, puunkorjuussa ja muussa metsän

käytössä

6.laatii metsäsuunnitelmia

7.suunnittelee ja toteuttaa metsätalouden töitä

8.järjestää metsänomistajien käytettäväksi ammattihenkilöstön

palveluja

9.tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa selvityksiä, tiedonantoja

ja lausuntoja sekä

10. muilla mahdollisilla toimilla toteuttaa tarkoitustaan

Yhdistys voi antaa palvelujaan metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta

(1090/2013) annetun lain rajoissa myös muille kuin jäsenilleen,

milloin tämä toiminta ei vähennä jäsenmetsänomistajien

mahdollisuutta saada palvelua.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja

lahjoituksia.

3.

Jäsenyys

Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä voivat olla metsänomistajat, joilla

on omistus- tai hallintaoikeus metsään sekä yhteisomistuksessa

olevan kiinteistön yhteisomistajat tai yhteismetsän osakkaat siten

kuin metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain 2 § (534/1998) ja

metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta 6 § (1090/2013)

säädetään. Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on

jäseneksi liittymisen hyväksynyt. Yhdistyksellä voi olla

kannatusjäseniä, joilla ei ole äänioikeutta.

4.

Jäsenen erottaminen ja eroaminen

Hallitus on oikeutettu erottamaan jäsenen, joka on toiminut vastoin

näitä sääntöjä tai muuten vahingoittanut metsänhoitoyhdistystä,

keskusliittoa tai sen jäsenyhdistystä.

Hallituksen päätöksestä voi jäsen vedota yhdistyksen valtuustolle

kirjallisesti kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon

saatuaan.

Jos jäsen haluaa itse erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen

hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan

heti, mutta jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun eroamisvuoden

loppuun saakka.

5.

Yhdistyksen perimät maksut

Yhdistyksen antamasta ammattiavusta ja palveluista peritään

yhdistyksen hallituksen päättämä toimitusmaksu.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa

vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämää jäsenmaksua

yhdistykselle, mikä voi olla porrastettu metsän pinta-alanperusteella.

Yhdistyksellä voi olla erillinen liittymismaksu, minkä suuruudesta

ja perimisajankohdasta päättää valtuusto. Metsänhoitoyhdistyksen

jäsenellä on velvollisuus suorittaa vuosittain valtuuston syyskokouksen

päättämä jäsenmaksu, mikä voi olla porrastettu metsän pinta-alanperusteella.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu MTK keskusliittoon muodostuu

vuosittain keskusliiton valtuuskunnan päättämästä metsänomistajien

yhteiseen edunvalvontaan käytettävästä perusjäsenten

lisäjäsenmaksusta eli edunvalvontamaksusta, jonka perusjäsen on

velvoitettu maksamaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun yhteydessä.

Myös edunvalvontamaksu voi olla porrastettu perusjäsenen

elinkeinotoiminnan laajuuteen liittyvillä perusteilla.

Yhtymän, kuolinpesän ja muiden yhteisetuuksien ollessa

metsänhoitoyhdistyksen jäsen kukin yhteisomistaja voidaan hyväksyä

metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhteis-omistuksessa olevalta

tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta (tilakohtainen maksu).

Yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitetun yhteismetsän ollessa

metsänhoitoyhdistyksen jäsen, yhteismetsän osakas voidaan hyväksyä

metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi.

Kannatusjäsenet maksavat valtuuston syyskokouksen päättämää

kannatusjäsenmaksua. Kannatusjäseninä oleville opiskelijoille

voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu.

Kunniajäsenen arvon voi yhdistyksen kokous myöntää hallituksen

esityksestä henkilölle, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen

toimintaa.

6.

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja,

varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai hallituksen määräämä

henkilö, kukin yksin.

7.

Tilit

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus on annettava

tilintarkastajalle viimeistään kuukausi ennen valtuuston

kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa

hallitukselle viimeistään neljätoista päivää ennen valtuuston

kevätkokousta.

Yhdistyksellä on yksi auktorisoitu tilintarkastaja ja yksi

varatilintarkastaja tai vastaava yhteisö, jolloin

varatilintarkastajaa ei tarvita.

8.

Valtuusto

Yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten

vaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston.

Yhdistyksen valtuustoon kuuluu 25 neljäksi vuodeksi valittua

valtuutettua ja 5 varavaltuutettua, joiden tulee olla yhdistyksen

jäseniä tai jäseninä olevien oikeushenkilöiden ehdottamia

henkilöitä. Metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa käytetään ns.

vaalipiirijakoa, jonka lopputuloksena valtuustopaikat jaetaan

seuraavasti:

Metsänhoitoyhdistys Kainuun alueelta 15 valtuutettua (varalle 3

valtuutettua),

Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuun alueelta 10 valtuutettua (varalle 2

valtuutettua)

Jäsen voi olla mukana ehdokkaiden asettamiseksi vain yhdessä

hakemuksessa ja se saa sisältää ehdokkaita enintään saman määrän

kuin on hakijoita.

Mikäli ehdokkaita on asetettu enintään se määrä, mitä valtuustoon

valitaan valtuutettuja, vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen

ehdokasasettelun mukaiseksi. Mikäli ehdokkaiden lukumäärä on alle

kolme neljäsosaa valtuutettujen lukumäärästä, on ehdokasasettelu

järjestettävä välittömästi uudelleen. Valtuutetut valitaan enemmistövaalitapaa

noudattaen. Mikäli saman

äänimäärän saaneita on useita, mutta heitä kaikkia ei voida valita,

ratkaisee asian arpa. Saman periaatteen mukaisesti valitaan

varavaltuutetut, jotka siirtyvät valtuutetuksi vaalitoimikunnan

määräämässä järjestyksessä. Valtuutettujen toimikausi alkaa

vaalituloksen vahvistamista seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen.

Mikäli valtuutettu luopuu yhdistyksen jäsenyydestä, eroaa

valtuustosta tai on muutoin estynyt osallistumaan valtuuston

kokoukseen, tulee varavaltuutettu hänen sijaansa.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet valtuutettujen

lukumäärästä on läsnä.Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen,

kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Kevätkokous on pidettävä

huhtikuun 15. päivään mennessä ja syyskokous loka- joulukuussa.

Valtuuston kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteyden

kautta tietokoneella tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Kokouspöytäkirjaan tulee merkitä paikalla olleet ja etäyhteyden

kautta osallistuneet sekä heidän kokoukseen osallistumisaikansa,

mikäli se poikkeaa muusta kokouksen kulusta.

Hallitus kutsuu valtuuston koolle kullekin jäsenelle vähintään 14

päivää ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä tai sähköpostitse. Tähän

aikaan luetaan mukaan kokouspäivä ja kirjeen lähettämispäivä.

Mikäli joku valtuutettu haluaa saada jonkin asian valtuustossa

käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti

hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta.

Valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen myös kokouskutsussa

mainitsemattoman asian, mikäli asian esille ottamista kannattaa

vähintään 3/4 valtuutetuista.

Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen

tarpeelliseksi, valtuuston kokous niin päättää tai jos vähintään

1/10 valtuuston jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten

hallitukselta kirjallisesti. Tällöin valtuuston kokous on pidettävä

kuukauden kuluessa edellä mainitun pyynnön saapumisesta hallituksen

puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle.

Valtuusto valitsee valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtaja

valtuustokaudeksi kerrallaan keskuudestaan.

Valtuuston vaalikauden ensimmäisen kokouksen avaa hallituksen

puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat

1.valitaan kokoukselle sihteeri

2.valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3.todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4.hyväksytään kokouksen työjärjestys

5.esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen päättyneen vuoden

toiminnasta

6.esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

7.päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden

myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille edellisen

vuoden toiminnasta ja varojen käytöstä

8.valitaan vaalitoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja

jäsenet joka neljäs vuosi äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaan

9.päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista

10.käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat

11.päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista asioista

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat

1.valitaan kokoukselle sihteeri

2.valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3.todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4.hyväksytään kokouksen työjärjestys

5.vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaa

kalenterivuotta varten

6.päätetään valtuuston, hallituksen ja vaalitoimikunnan sekä muiden

valtuuston valitsemien kokousedustajien kokouspalkkiot ja

kulukorvausten perusteet.

7.päätetään hallitukseen valittavien jäsenten määrä

8.valitaan joka toinen vuosi seuraavalle toimikaudelle hallituksen

jäsenet

9.Valitaan yhdistyksen edustaja ja varaedustaja MTK:n

metsävaltuuskuntaan.

10.päätetään tilintarkastajan palkkiosta

11.valitaan tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja

tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa

12.päätetään metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä ja muilta jäseniltä

perittävät jäsenmaksut ja liittymismaksut.

13.vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten

14.valitaan yhdistyksen edustajat muihin sellaisiin keskusjärjestöihin

ja muihin yhteisöihin, joissa yhdistys on jäsenenä ja joihin valtuusto

on erikseen päättänyt valita yhdistyksen edustajat.

15.päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista

16.käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat

17.päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista

asioista

Valtuuston kokouksissa on kullakin valtuutetulla yksi ääni.

Valtakirjalla ei saa äänestää. Päätökseksi tulee mielipide, jota yli

puolet äänestykseen osallistuneista on kannattanut. Jos äänet

menevät tasan, tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja

on yhtynyt, paitsi vaaleissa ratkaisee arpa.

Valtuuston kokouksen puheenjohtaja huolehtii siitä, että valtuuston

kokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa

yhdessä kokouksen sihteerin kanssa.

Valtuustolla on valta vapauttaa valitsemansa hallituksen jäsen tai

koko hallitus ennen toimikauden päättymistä.

9

Jäsenäänestys

Yhdistyksen valtuusto vahvistaa äänestys- ja vaalijärjestyksen,

johon otetaan tarvittavat vaaleja koskevat määräykset. Valtuusto

valitaan postitse lain voimaan tulon (1.1.2015) jälkeisissä

ensimmäisissä vaaleissa ja sen jälkeen postitse, erillisissä

äänestystilaisuuksissa tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen

apuvälineen avulla noudattaen enemmistövaalitapaa valtuuston

päättämässä yhdistyksen äänestys- ja vaalijärjestyksessä

määriteltävällä tavalla.

Vaalikelpoisia ovat 18 vuotta täyttäneet sääntöjen 3§:n 1 momentissa

mainitut yhdistyksen jäsenet.

Valtuuston vaalissa ei vaalikelpoinen ole metsänhoitoyhdistyksen

palveluksessaoleva toimihenkilö.

10

Hallitus

Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, johon kuuluu 5-8

valtuuston valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenen on oltava

metsänhoitoyhdistyksen jäsen tai jäsenenä olevan oikeustoimihenkilön

valtuuttama henkilö. Hallituksen jäsen on myös valtuuston jäsen,

mikäli hallituksen jäsen on valittu valtuutetuksi. Hallituksen

jäsenet valitaan maantieteellisesti tasaisesti yhdistyksen

toimialueelta. Jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja

toimikausi alkaa valtuuston syyskokousta seuraavan kalenterivuoden

alusta alkaen.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan

kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai

hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun

vähintään kaksi hallituksen jäsentä puheenjohtajalta sitä vaatii.

Hallituksen kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteyden

kautta. Kokouspöytäkirjaan tulee merkitä paikalla olleet ja

etäyhteyden kautta osallistuneet sekä heidän kokoukseen

osallistumisaikansa, mikäli se poikkeaa muusta kokouksen kulusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä

ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen koko

jäsenmäärästä on läsnä. Jos hallituksen kokouksessa äänestetään,

päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet

annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan

ääni. Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.

Hallitus voi päättää yhdistyksen kiinteän omaisuuden ostamisesta ja

myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä taikka yhdistyksen

toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden myynnistä.

Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut

vakituisessa työsuhteessa yhdistykseen olevat toimihenkilöt tai valtuuttaa

toiminnanjohtajan palkkaamaan toimihenkilön hallituksen päätöksen

mukaisesti.

11

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätöksen yhdistyksen purkamisesta ja sääntöjen muuttamisesta tekee

metsänhoitoyhdistyksen valtuusto. Päätös tulee voimaan, jos sitä

kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä valtuuston

kokouksessa. Sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista

koskeva asia on mainittava kokouskutsussa.

Metsänhoitoyhdistyksen sääntöihin ja niihin tehtäviin muutoksiin

vaaditaan keskusliiton johtokunnan hyväksyntä.

12

Asema järjestössä

Metsänhoitoyhdistyksen tulee toiminnassaan noudattaa myös

keskusliiton toimintaperiaatteita ja sääntöjä.

13

Yhdistyksen varojen käyttö sen purkautuessa

Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen varat ja velat

luovutetaan sen toimintaa jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle

tai muulle oikeuskelpoiselle, vastaavia tarkoitusperiä ajavalle

metsänomistajien muodostamalle yhteisölle käytettäväksi

yksityismetsätalouden edistämiseen yhdistyksen toimialueella

yhdistyksen viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti.

Testamentilla tai lahjana saadut varat on kuitenkin käytettävä niitä

annettaessa määrättyyn tarkoitukseen tai ellei se ole mahdollista,

johonkin sitä lähellä olevaan tarkoitukseen.

14

Siirtymäsäännökset

Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty

yhdistysrekisteriin.

15

Yhdistyslain määräykset

Muutoin noudatetaan metsänhoitoyhdistyslain, metsänhoitoyhdistyslain

muuttamisesta annetun lain sekä yhdistyslain säännöksiä.