Mikä kannustaa aktiiviseen metsänhoitoon?

Metsänomistajilta vaaditaan yhä enemmän ilmasto- ja monimuotoisuustekoja, mutta myös satsausta aktiiviseen metsänhoitoon. Metsän on riitettävä moneen. Mikä kannustaisi metsänomistajia niihin tekoihin, joilla Suomi pääsee ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ja joilla suomalaisia metsäteollisuuden tuotteita myydään maailmalle?

Moni metsänomistaja on hieraissut silmiään nähtyään otsikot suojelutavoitteista, metsien muuttumisesta päästölähteiksi, hiilinielujemme romahtamisesta ja EU:n miljardilaskuista Suomelle. Otsikot eivät ole täsmänneet siihen tuttuun tarinaan, jota valtakunnan metsien inventoinnit ovat aiemmin kertoneet kasvavista puuvarannoista ja kestävistä hakkuutasoista. Lajien uhanalaisuusarvioinnin eli “punaisen kirjan” mukaan metsien uhanalaistumiskehitys on tasaantunut.

Metsänomistajan satsaukset metsänhoitoon, luonnonhoitoon ja suojeluun ovat vieneet oikeaan suuntaan – mutta mikä on riittävää muuttuvassa maailmassa?

Metsänomistaja luottaa tutkittuun tietoon ja kokemukseen. Pohjois-Suomen osalta valtakunnan metsien inventointi kertoo, että kasvun taittumisesta huolimatta metsät kasvavat edelleen huomattavasti enemmän kuin puuta poistuu metsistä, ja metsiin on kertynyt runsaat puuvarannot vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi Lapissa on Suomen puustosta 15 %, ja maakunnan puuston tilavuus on lisääntynyt edellisestä inventoinnista 40 kuutiometriä jokaista lappilaista kohden. 

Vaikka isossa kuvassa puuta riittää, on metsänomistajan otettava vakavasti viesti metsien kasvun hidastumisesta. Metsänomistajalle metsän kasvun taittuminen ja liian harva puusto merkitsee metsätalouden kannattavuuden heikkenemistä pitkällä tähtäimellä. Yksittäisen metsänomistajan tehtävänä on huolehtia oman metsän kasvukunnosta. Tässä ohjenuorana ovat hyvän metsänhoidon suositukset, jotka ottavat huomioon myös luontoarvot ja ilmastonmuutoksen.

Hyvän ja ilmastoviisaan metsänhoidon resepti on yksinkertainen ja tuttu: huolehditaan ripeästä metsän uudistamisesta, harvennetaan taimikot ja nuoret metsät ajallaan ja tehdään rohkeasti hakkuita vanhemmissa hiipuvan kasvun metsissä. Hyvään metsänhoitoon on rakennettu sisään luonnonhoidon työkalut, joilla turvataan sekä ilmastokestävyyttä että monimuotoisuutta. Uutena tvistinä on esimerkiksi sekapuustoisuus ja monipuoliset rakennepiirteet.

Pohjois-Suomessa kemera-varojen käyttö aktiivisinta

Myös yhteiskunta kannustaa aktiiviseen metsien hoitoon ja käyttöön tarjoamalla kemera-tukea yksityisille metsänomistajille. Pohjois-Suomen metsänomistajat ovat olleet innokkaimpia kemera-varojen hyödyntäjiä. Suurin osa kemera-varoista on käytetty taimikon hoitoon ja nuoren metsän kunnostuksiin, yhteensä 9,4 miljoonaa euroa eli 73 % käytetyistä varoista. Metsänomistajat ovat olleet myös kiinnostuneita metsien määräaikaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta. Pohjois-Suomessa kemera-varoja käytettiin näihin kohteisiin yli 2 miljoonaa euroa eli 16 % käytetyistä varoista.

Yksityismetsätalouden merkitys Pohjois-Suomessa

Vuonna 2022 Pohjois-Suomen yksityismetsistä hankittiin puuta yhteensä yli 6 miljoonaa kuutiota. Puukaupoista kertyi yksityisille metsänomistajille puukauppatuloja lähes 200 miljoonaa euroa. Puunkorjuulla ja kuljetuksilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus Pohjois-Suomessa. Niiden arvo on yli 160 miljoonaa euroa vuosittain. Tämän lisäksi myös muut metsänhoitotoimenpiteet työllistävät ja tuovat lisäarvoa maakuntien aluetalouteen.

Saadaanko reilummalla tuotonjaolla parempaa metsänhoitoa?

Metsänomistajalle metsän uudistaminen, taimikonhoito ja usein ensiharvennuskin ovat investointeja, joiden kannattavuus punnitaan tarkkaan. Säästöjä haetaan toisinaan myös metsänhoidon tasosta tinkimällä, mikä ei ole kestävää pitkällä tähtäimellä. 

Metsänomistajat satsaisivat enemmän metsänhoitoon, jos kuitupuun hintakehitys seuraisi edes yleistä kustannusten nousua. Kuitupuun hintakehitys on pitkään noudattanut “kuolleen miehen” sydänkäyrää, vaikka teollisuus on tehnyt huipputuloksia. Viime vuonna kehitys viimein muuttui oikeaan suuntaan myös kuitupuun osalta. Reilumpi tuotonjako kannustaisi metsänomistajia myös niihin ilmasto- ja monimuotoisuustekoihin, joilla suomalaisia tuotteita myydään maailmalle.

Annakaisa Heikkonen ja Seppo Miettunen

Kirjoittajat toimivat MTK Metsänomistajat-linjan kenttäpäällikköinä Pohjois-Suomessa

Fakta-laatikko:

Kestävän metsätalouden (kemera) varojen käyttö Pohjois-Suomessa 2022: