Metsänomistajan oikeudet ja metsäedunvalvonta

savotta

Metsänomistajien oikeudet ja perustuslain takaama omaisuudensuoja ovat olleet viime aikoina aktiivisen keskustelun kohteena Suomessa. Erityisesti metsähakkuiden rajoittaminen poliittisin perustein on herättänyt kysymyksiä siitä, missä määrin tällaiset toimenpiteet ovat perustuslain mukaisia. Metsätalouden juridiikkaan erikoistunut juristi Laura Harjunpää on mm. todennut, että hakkuiden rajoittaminen poliittisin perustein voi olla ristiriidassa perustuslain omaisuudensuojan kanssa. Hänen mukaansa tällaiset rajoitukset saattavat loukata metsänomistajien perusoikeuksia, ja siksi on tarkkaan harkittava, millaisia rajoituksia voidaan asettaa ja millä perusteilla.

Toisaalta keskustelua on herättänyt myös se, miten metsänomistajien toimet vaikuttavat ympäröivään yhteisöön. Esimerkiksi mediassa on tuotu esiin tilanteita, joissa naapurin avohakkuut ovat heikentäneet mökkiläisten asumisviihtyvyyttä ja maisemaa. Tällaisissa tapauksissa nousee esiin kysymys siitä, miten perustuslain omaisuudensuoja sovitetaan yhteen muiden kansalaisten oikeuksien kanssa.

Suomen metsät ovat pääosin yksityisessä omistuksessa, ja metsäkeskustelussa tulisi huomioida erityisesti tämä omistuspohja. Vaikka perustuslaki antaa luonnolle erityisaseman, se ei tarkoita puuttumista omistusoikeuteen.

Nämä näkökulmat heijastavat laajempaa keskustelua siitä, miten metsänomistajien oikeudet ja velvollisuudet tulisi tasapainottaa yhteiskunnan muiden intressien, kuten ympäristönsuojelun ja naapureiden viihtyvyyden, kanssa. Perustuslain omaisuudensuoja antaa vahvan perustan metsänomistajien oikeuksille, eikä sitä voida sivuuttaa näissä keskusteluissa.

Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin

Metsänomistajajärjestö eli MTK ja metsänhoitoyhdistykset varmistavat, että metsänomistajan asema ja metsänomistamisen mahdollisuudet säilyvät hyvänä. Järjestön monipuolinen työ kattaa vaikuttamisen Brysselistä yksittäisiin metsien käsittelykuvioihin. Edunvalvonta on paikallista puukauppaa, omaisuudensuojan turvaamista kaavoituksessa ja poliittisissa päätöksissä sekä onnistunutta EU-säädösvaikuttamisesta.

Me täällä Savotassa tarjoamme paikallisesti metsänomistajalle oman edunvalvonnan, mitä tarvitaan ennen kaikkea luottamukselliseen metsäomaisuuden hoitoon, missä metsänomistajan omat tavoitteet otetaan huomioon ja arvoja kunnioitetaan.

Kolumni on julkaistu Iisalmen Sanomissa 21.2.2025.

Ari Ruotsalainen

johtaja

Kirjoittaja on Metsänhoitoyhdistys Savotan johtaja ja suomalaisen perhemetsätalouden puolesta toimija.

Liittyvät bloggaukset

  1. Savotta ja sen metsänomistajajäsenet jälleen metsänhoitoyhdistysten ykkönen

    Savotta ja sen metsänomistajajäsenet jälleen metsänhoitoyhdistysten ykkönen

    Ari Ruotsalainen

    Savotta

    Kun katsotaan valtakunnallisia tilastoja taimikoiden ja nuorten metsien hoidosta sekä metsien terveys- ja kasvatuslannoituksista, yksi nimi nousee ylitse muiden - Metsänhoitoyhdistys Savotta.

    Lue lisää
  2. Suomalainen perhemetsätalous on käsite ja itseisarvo

    Suomalainen perhemetsätalous on käsite ja itseisarvo

    Ari Ruotsalainen

    Savotta

    Perhemetsissä omistajien tavoitteet vaihtelevat taloudellisesta tuotosta suojeluun. Tämä varmistaa kestävyyden. Se mistä pienmetsänomistusta on arvosteltu, on sen ehdoton etu.

  3. Uusi vuosi ja metsän uusi kasvu

    Uusi vuosi ja metsän uusi kasvu

    Ari Ruotsalainen

    Savotta

    Uusi vuosi tuo mukanaan uuden alun – niin ihmisille kuin luonnollekin. Uuden vuoden lupauksena metsänomistaja voisi sitoutua panostamaan oman metsänsä hyvinvointiin.

2025 © Metsänhoitoyhdistykset