Laatukoivu kasvaa savolaisissa metsissä!

Männä viikolla modernin muotoilun edelläkävijäksi tunnustautunut Artek julisti Helsingin Sanomissa, että heidän on vaikea löytää tarpeisiinsa laadukasta koivulankkua. Syyttävä sormi osoitti tehometsätalouteen ja sekametsien vähenemiseen. Ratkaisuksi huonekaluvalmistaja päätti hankkia omaa metsäomaisuutta turvaamaan koivutukin saantia sekä kasvattamaan metsät jatkuvan kasvatuksen periaattein.

Koivumarkkinat kiristyneet

Koivutukkimarkkinahan otti omat kuperkeikkansa 2022, kun venäläisen panssarit ylittivät rajat Ukrainassa. Venäjältä tuotiin Suomeen noin viidennes metsäteollisuuden koivutukin tarpeesta. Venäjän tuontia ei ole teollisuus pystynyt paikkaamaan muulla ulkomaantuonnilla ja tämä on johtunut kilpailun kiristymiseen kotimaan koivutukkivarannoista.

Osansa raaka-ainemarkkinan kiristymisestä kielii myös esimerkiksi UPM-Kymmenen ulostulot vaneri- ja viiluliiketoiminnan myymisestä.

Sekapuuna paras laatu

On vallan totta, että paras rauduskoivun oksaton tyvitukki kasvaa rehevien maiden näreiköissä sekapuuna. Sekapuustoisuuden suosiminen on voimistuva trendi niin metsänomistajien kuin alan ammattilaistenkin keskuudessa, ollut näin jo vuosia. Myös esimerkiksi PEFC-sertifikaatti ohjaa sekametsäisyyden suosimiseen.

Kukaan itseään ammattilaiseksi kutsuva metsätoimihenkilö ei enää tänä päivänä suosittele metsänomistajalle monokulttuureja, yhden puulajin metsiköitä. Sekametsät ovat tulevaisuutta ja uusi normaali, ei katoava luonnonvara, vaikka Artekin suulla niin julistettiinkin.

Onko ratkaisu jatkuvassa kasvatuksessa?

Laadukkaan rauduskoivun tyvitukin kasvattaminen ei ole myöskään riippuvainen kasvatustavasta. Jatkuvalla kasvatuksella ei kasvateta sen laadukkaampaa koivutukkia kuin jaksollisella kasvatuksella. Pitkässä juoksussa laajan mittakaavan jatkuva kasvatus voi jopa johtaa koivutukkipulaan.

Tähän on nimittäin biologiset perusteet. Jatkuvassa kasvatuksessa taimet kehittyvät puolivarjoisissa olosuhteissa. Koivu ja mänty ovat valopuita, ne sietävät varjoisuutta huonosti. Kuusi puolestaan on puolivarjoinen puulaji ja pystyy kehittymään taimivaiheessa myös olosuhteissa, joissa auringon valoa on rajallisemmin. Noissa olosuhteissa taimien keskinäisen kilpailun voittaa kuusi.

Toki, jos jatkuvan kasvatuksen periaatteilla halutaan koivutukkia kasvattaa, se vaatinee voimakkaammat poimintahakkuut, jotta kenttäkerroksen valon määrä lisääntyy. Sitten aletaankin tulla jo harvuudessa sellaiselle tasolle, että maallikko ei enää erotakaan kumpi on koivutukin kasvatukseen tähtäävä jatkuvan kasvatuksen kohde ja kumpi jaksollisen kasvatuksen uudistushakkuu kohde, johon on jätetty sertifikaattien mukainen määrä säästöpuita.

Koivun tyvitukki on erikoistavaralaji

Yhtä kaikki, rauduskoivun oksaton tyvitukki on erikoispuutavaralaji. Se kertyy pienistä virroista. Hankintakustannukset ovat tämän takia teollisuudelle aina tuntuvat. Laadukasta tyvikoivua ei kannata bulkkivaneritukkina myydä, etenkään, jos sitä leimikolta on kertymässä muutamaa mottia suurempi määrä.

Itä- ja Keski-Suomi on myös tämän erikoistavaralajin aitta. Täällä meillä on siihen kasvatusedellytykset ja -olosuhteet kunnossa. Se kannattaa savolaisen metsänomistajan muistaa, jätetään rauduskoivua sekapuuksi riittävästi kuusikkoihimme. Sillä on varmasti arvo vastaisuudessakin!

Juha Huttunen, myyntipäällikkö
Mhy Pohjois-Savo