Uudistetut PEFC-vaatimukset tutuksi: Sekapuustot tuovat elinvoimaa ja eliöitä

Kun metsän viljely- ja taimikonhoitokausi pyörähtävät käyntiin, on hyvä kiinnittää huomiota, miten toimissaan voi vaikuttaa metsän monimuotoisuuteen.

PEFC-sertifiointiin sitoutuessa sekapuustoisuus on tarkoitus säilyttää kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa ja toimenpiteissä, jos sitä on kohteella luonnostaan.

Sekapuustoisuus eli useiden puulajien kasvattaminen rinnakkain lisää metsän elonkirjoa kun laji- ja yksilömäärät nousevat. Puulajiston monipuolistamista voi edistää uudistamisesta lähtien taimikonhoito- ja harvennusvaiheiden kautta uudistushakkuisiin.

Havupuuvaltaisissa metsissä on suositeltavaa säilyttää vähintään kymmenen prosentin lehtipuusekoitus.

Perinteisesti vaikka metsä uudistetaan yhdellä puulajilla, niin taimikonhoidoissa aukkopaikkoihin jätetään luontaisesti syntyneitä havu- tai lehtipuita.

Erilaisia tapoja muodostaa sekapuustoja on monia, huomiota kannattaa kiinnittää, että tavoitetiheys säilyy haluttuna:

• Uudistamalla useammalla puulajilla huomioiden pienipiirteisemmin kosteammat notkelmat ja kuivemmat mäet.
• Jättämällä harvempaan istutettu uudistusala täydentymään ympäröivien puiden siemenillä. Tämä edellyttää hyviä siemenvuosia ja ympärillä siemennyskelpoisia puita. Muokkaus tehdään normaaliin tavoitetiheyteen.
• Kylvämällä istutustaimien lomaan toisen puulajin siemeniä.

Havupuuvaltaisissa metsissä rauduskoivulla on myös taloudellinen arvonsa, koska parhaat tukkikoivut kasvavat sekametsissä. Toki puhtaat koivikot ovat nyt arvossaan vanerin raaka-aineena kun Venäjän puuntuonti on loppunut.

Havupuusekoitus tuo vaihtelua metsään verrattuna puhtaisiin kuusikoihin tai männiköihin ja sekapuustoisuus monipuolistaa maisemaa.

Lehtipuiden hyötyjä monimuotoisuudelle:

• Lehtipuut lisäävät sienien, kääpien, puilla kasvavien sammalten ja jäkälien lajimääriä.
• Niillä elää hyvin suuri joukko lajeja: monet taantuneet ja uhanalaistuneet lajit ovat vanhoista, elävistä lehtipuista ja järeästä lehtilahopuusta riippuvaisia lajeja.
• Lahoavista kolopuista saavat linnut ja nisäkkäät pesäpaikkoja.
• Ravinnon lähde: Lehtipuiden urvut ovat talvella monien lintujen, kuten pyyn ja teeren, ja lehtipuiden lehdet kesällä perhosten toukkien ja monien hyönteisten tärkeää ravintoa.
• Lehtipuusekoitus vaikuttaa myönteisesti metsien terveyteen ja hyvinvointiin sekä maaperän viljavuuteen. Lehtipuiden karike vähentää maan happamoitumista, parantaa ravinteiden kiertoa ja lisää maaperän tuotoskykyä sekä maaperän lajiston monipuolisuutta.

Koska PEFC vaatii jättämään myös eläviä säästöpuita, säästöpuiksi voi valita taloudellisesti vähäarvoiset, mutta monimuotoisuuden kannalta merkittävät lehtipuut, kuten pihlajat, lepät, haavat ja raidat. Samalla lisätään sekapuustoisuutta.

PEFC:n vaatimukset koskevat niin PEFC-sertifiointiin sitoutuneita metsäalan toimijoita kuin metsänomistajia.

PEFC-sertifioinnin vaatimus 8.14: Metsätalouden toimenpiteissä jätetään eläviä säästöpuita- ja kuollutta puuta sekä säästetään sekapuustoa ja tiheikköjä. Sekapuuston määritelmä PEFC:ssä: Sekapuustoisuus tarkoittaa, että metsässä on pääpuulajin lisäksi yhtä tai useampaa puulajia lehtipuita suosien.

Viisi syytä suosia sekametsiä

1. Sekametsien viljely lisää metsien monimuotoisuutta.
2. Sekametsät ovat yhden puulajin metsiä kestävämpiä ilmastonmuutoksen riskeille.
3. Sekametsät tuottavat monipuolisesti marjoja, sieniä ja muita luonnontuotteita.
4. Sekametsän perustaminen on edullista, sillä osa taimista syntyy luontaisesti. Istutustaimien kautta saa jalostushyödyn.
5. Sekametsä on riskien hajauttamista – useampaa puulajia kasvattamalla varmistaa, että metsässä kasvaa tulevaisuudessakin teollisuuden tarvitsemaa puuta.

Linkkejä: Metsänhoidonsuositukset-palvelu (Tapio): Lehtipuusekoituksen ylläpito