Metsävuosi 2025 täynnä vauhtia ja vaihtelua
koillismaa
Vuosi 2025 jää mieleen monivaiheisena ja tapahtumarikkaana metsävuotena. Metsänhoitoyhdistyksen toimialueella nähtiin keväällä poikkeuksellinen aktiivisuus niin lannoituksissa, puukaupoissa kuin metsänhoitotöissäkin – mutta myös kesän jälkeen puumarkkinoiden tasaantuminen.
Metsälannoitusbuumi
Kevät käynnistyi vauhdikkaasti metsänlannoitusbuumilla. Korkeat kantohinnat ja kasvun parantamiseen kohdistunut kiinnostus näkyivät selvästi metsänomistajien päätöksissä sijoittaa omaan metsäomaisuuteen. Lannoituspinta-alat nousivat moninkertaiseksi edellisvuodesta. Tuhkalannoitus sekä kasvatusmetsien ravinnetasapainon parantaminen olivat suosittuja toimenpiteitä, mutta myös tukkimäärän kasvattamiseen tähtäävät kasvatuslannoitukset olivat suosittuja.
Puumarkkinat kuumenivat keväällä - alkusyksystä nähtiin tasaantuminen
Kevään ja alkukesän aikana puumarkkinoilla vallitsi todellinen kysyntähuuma. Kaikki puutavaralajit kävivät kaupaksi ja leimikot menivät usein kilpailutuksessa nopeasti. Kuitupuun ja erityisesti tukkipuun hinnat pysyivät korkeina, mikä lisäsi hakkuumääriä ja metsien käyttöastetta merkittävästi.
Loppukesään mennessä markkinatilanne kuitenkin muuttui nopeasti. Puunostajien varastot täyttyivät, ja uudet ostotarjoukset vähenivät huomattavasti. Teollisuus haluaa raaka-aineen hinnan alentuvan. Hinnat ovat kuitenkin vielä hyvällä tasolla, joten harvennushakkuut sekä kasvunsa lopettaneiden metsien uudistushakkuut on syytä tehdä ajallaan.
Taimikonhoidon erinomainen toteutus
Kesä toi mukanaan vahvan panostuksen metsänhoitoon. Taimikonhoitokohteet toteutuivat hyvin – sekä pinta-aloissa että laadussa ylitettiin tavoitteet. Aktiivinen urakoitsijaverkosto mahdollisti tehokkaan toteutuksen, ja monen metsänomistajan taimikko saatiin hyvälle kasvun uralle tulevia vuosia varten.
Metsätiesuunnittelu vahvassa kasvussa
Loppuvuoden aikana metsäteiden perusparantamisen ja suunnittelun kysyntä kasvoi selvästi. Moni metsänomistaja halusi varautua tuleviin vuosien 2026 alun tukimuutoksiin. Metsätien parannussuunnitelmia tilattiin ennätysmäärä, ja yhdistyksen suunnittelupalvelut olivat täystyöllistettyjä läpi syksyn. Panostus teihin nähtiin järkevänä investointina tulevien hakkuumahdollisuuksien turvaamiseksi.
Rakennekehitys
Alalla tapahtuvat muutokset ja tulevaisuuden yhteistyömallien hahmottelu herättävät vilkasta keskustelua, mutta myös tuovat yhteen näkemyksiä siitä, miten yhdistystoimintaa voidaan vahvistaa ja kehittää pitkäjänteisesti. Metsänhoitoyhdistykset ovat kukin itsenäisiä päätöksentekijöitä, joten päätösvalta on rakennekehityksessäkin omissa käsissä.
Antti Härkönen
