Odotettavissa vilkas puukauppavuosi 2023

Puukauppa 2022

Pohjois-Suomessa puukauppaa käynnistyi vuonna 2022 laimeasti, mutta piristyi loppuvuotta kohden. Pohjois-Pohjanmaalla puukauppa jäi jälkeen edellisvuodesta 2021, mutta Kainuussa ja Lapissa kirittiin edellisvuodesta ohi. Yksityismetsistä ostettiin puuta Pohjois-Pohjanmaalla yli 3 miljoonaa kuutiota (2021 n. 3,4 milj. kuutiota), Kainuussa n. 1,8 miljoonaa kuutiota (2021: 1,7 milj. kuutiota) ja Lapissa 1,4 miljoonaa kuutiota (2021: 1,3 miljoonaa kuutiota).

Puukaupassa häiriöitä

Kainuusta on tullut yhteydenottoja metsänomistajilta, jotka eivät ole saaneet puukaupan maksuja ajallaan sovitun mukaisessa ajassa. Merkittävimmät euromäärät ovat kyseessä kuitupuun hankintakauppoja tehneen yrityksen osalta. Puukauppasaatavien lisäksi ongelmia voi tulla myös metsätalouden verotuksen kanssa. Metsänhoitoyhdistyksien toimihenkilöt neuvovat metsäomistajia tarvittaessa velkasaatavien perinnässä.

Katsaus vuoteen 2023

Vuoden 2023 teollisuuden puun tarpeen ennustetaan olevan huomattavan korkealla tasolla. Venäjän puun tuonnin loppuminen, puun käyttöä lisäävät investoinnit ja energiapuun kysyntä vaativat puun ostajilta varautumista tulevaan myös Pohjois-Suomessa. Tämä näkyy puun kysynnän voimistumisena ja metsäteollisuusyhtiöiden panostuksina Pohjois-Suomen puunhankintaorganisaatioihin.

Hyvän metsänhoidon merkitys korostuu

Metsänomistajien kannattaa kiinnittää huomiota metsänhoidon laatuun ja toimenpiteiden oikea-aikaisuuteen. Metsänomistaja voi vaatia esimerkiksi hyvän metsänhoitosuositusten noudattamista tilatessaan palveluita tai tehdessään puukaupan sopimuksen. Metsänomistajan tärkeänä kumppanina toimivat metsänhoitoyhdistyksien metsäammattilaiset, jotka antavat neuvoja metsäomaisuuden hoitoon ja kannattavaan metsätalouteen.

Vastuullisempaa metsätaloutta - PEFC-sertifiointi päivittyy

Helmikuun alusta metsätaloudessa siirrytään noudattamaan uudistettuja PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksia. Sertifiointi kirittää puuntuotannon ja metsänhoidon kestävyyttä yli lakisääteisten vaatimusten. Tiukentuneet vaatimukset vaikuttavat laaja-alaisesti Suomen metsien hoitoon ja käyttöön, sillä yli 90 % talousmetsistä on PEFC-sertifioinnin piirissä.

Metsänhoitoyhdistysten jäsenille PEFC-sertifiointi on maksuton jäsenetu. Metsäammattilaisia ja urakoitsijoita on koulutettu viime keväästä saakka uusien vaatimusten mukaiseen toimintaan.

Vaikutustenarvion mukaan uudistetuilla PEFC-vaatimuksilla tulee olemaan positiivisia vaikutuksia monimuotoisuuden turvaamiseen, ilmastonmuutokseen ja hiilensidontaan. Jatkossa esimerkiksi eläviä ja kuolleita säästöpuita jätetään tuplaten nykyiseen verrattuna, vesistöjen ja soiden suojakaistat levenevät, sekapuustoisuutta suositaan ja riistalle tärkeitä tiheiköitä säilytetään.

Vesistöjen ja soiden suojakaistoilla siirrytään jatkuvapeitteiseen metsien käsittelyyn. Jatkuvapeitteisyyden lisääminen talousmetsissä on nähty tärkeäksi metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta hyötyä on maisema- ja virkistysarvoille ja riistalle. Pohjois-Suomessa suojakaistojen pinta-ala kasvaa nykyisestä 274 000 hehtaaria, ja niille jäävän puuston määrä kasvaa noin 6,4 miljoonaa kuutiota. Kaikkiaan PEFC-vaatimusten myötä Suomessa siirtyy 4 % metsäalasta jatkuvapeitteisen metsänkäsittely piiriin, ja suojakaistoille jäävän puuston määrä kasvaa 23 miljoonaa kuutiometriä.

Seppo Miettunen, kenttäpäällikkö, Pohjois-Suomi

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
p. 040 822 5321

Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/puumarkkinat