Pahan päivän varalle – Edunvalvontavaltuutus

Metsänomistaminen22.9.2026

Joskus elämä yllättää ikävällä tavalla ja vie toimintakyvyn. Pahan päivän varalle metsänomistajan kannattaa varautua ja turvata metsäomaisuutensa hoito haluamallaan tavalla. Tämä asia tulee huomioida myös edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa.

Valtakirja kannattaa tehdä hyvissä ajoin

Edunvalvontavaltuutus tehdään omaa hyvinvointia, omaisuuden hoitoa sekä läheisiä ajatellen. Edunvalvontavaltuutus vahvistetaan voimaan ainoastaan siinä tilanteessa, mikäli ”valtuuttaja tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi”.

Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä hyvissä ajoin sen varalta, että oma toimintakyky yllättäen menetetään. Edunvalvontavaltakirjaa ei luonnollisesti tarvitse vahvistaa siinä tapauksessa, että pystyy säilyttämään toimintakykynsä koko elämänsä ajan.

Edunvalvontavaltakirjasta tulee ilmetä ainakin valtuuttamistarkoitus sekä ne asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa.

Valtakirjalla on tarkat muotovaatimukset

Edunvalvontavaltakirja on testamentin tavoin määrämuotoinen asiakirja, se tulee olla allekirjoitettu sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Todistajien tulee olla yhtä aikaa läsnä valtakirjaa allekirjoitettaessa. Todistajat todistavat allekirjoituksellaan, että valtuuttaja on ymmärtänyt edunvalvontavaltakirjan merkityksen.

Valtuutetuksi valitaan luotettu henkilö

Edunvalvontavaltuutetuksi ja toissijaiseksi valtuutetuksi valitaan yleensä henkilöt ja joihin luotetaan ja tiedetään että he pysyvät hoitamaan tarvittavat asiat. Nämä henkilöt löytyvät yleensä valtakirjan tekijän lähipiiristä.

Edunvalvontavaltakirjaan voi määrätä myös varavaltuutetun, tämä henkilö on syytä määrätä perheen ulkopuolelta. Varavaltuutettua tarvitaan, mikäli varsinainen valtuutettu on estynyt tai esteellinen hoitamaan tehtäväänsä.

Valtakirja vahvistetaan vasta tarvittaessa

Edunvalvontavaltakirja ei tule voimaan allekirjoitushetkellä, vaan se vahvistetaan voimaan myöhemmin tarvittaessa. Valtakirja vahvistetaan hakemuksesta voimaan Digi- ja väestötietovirastossa, valtakirjan vahvistamista hakee tuleva valtuutettu. Pelkkä valtuutetun hakemus ei kuitenkaan riitä valtakirjan vahvistamiseen, hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto, josta käy ilmi, että valtakirjan laatijan toimintakyky on heikentynyt siten, että valtakirjan vahvistaminen on perusteltua.

Edunvalvontavaltakirjaa kannattaa laatia useampia kappaleita ja ne kannattaa antaa valtuutettujen säilytettäväksi, jotta valtakirja on sitä tarvittaessa valtuutetun hallussa.

Omaehtoinen tapa varautua tulevaisuuteen

Edunvalvontavaltuutus on omaehtoinen ja joustava tapa varautua tulevaisuuteen. Sen avulla voi itse etukäteen vaikuttaa siihen, kuka omia asioita hoitaa ja millä tavoin niitä hoidetaan, jos oma toimintakyky myöhemmin heikkenee. Perinteinen edunvalvonta puolestaan on viranomaisprosessiin perustuva järjestely tilanteisiin, joissa asioiden hoitoa ei ole voitu järjestää muulla tavoin.

Seuraava vertailutaulukko tiivistää näiden keskeisimmät erot:

Keskeiset erot pähkinänkuoressa

Ominaisuus	Edunvalvontavaltuutus	Edunvalvonta
Perustaminen	Tehdään itse etukäteen kirjallisesti, kun on vielä terve.	Määrätään viranomaisteitse vasta, kun toimintakyky on jo mennyt.
Määrääjä	Sinä itse valitset luotto-henkilösi.	Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tai kä-räjäoikeus määrää edunvalvojan.
Asioiden hoitaja	Läheinen (esim. puoliso, lapsi tai ystävä).	Läheinen tai virkamies (yleinen edun-valvoja).
Viranomaisen valvonta	Joustavaa ja kevyempää, perustuu omiin toiveisii-si.	Tiukkaa; vaatii vuosittaisen tilinpäätök-sen DVV:lle
Erilliset luvat	Ei tarvita DVV:n lupaa (esim. asunnon myyntiin), jos valtuutus sallii.	Lähes aina vaaditaan DVV:n lupa suuriin taloustoimiin.
Kustannukset	Edullinen ja joustava hoitaa.	Vuosimaksut ja tilintarkastusmaksut viranomaiselle.

Lakimuutoksia edunvalvontavaltuutuksessa ja edunvalvonnassa 1.5.2026

Edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskeva lainsäädäntö on muuttunut 1.5.2026. Lakimuutokset keventävät lupasääntelyä ja sujuvoittavat edunvalvojien ja edunvalvontavaltuutettujen toimintaa monella tapaa.

Edunvalvonnassa olevan metsänomistajan sääntely kevenee. Jatkossa puunmyyntiin eli pysty- tai hankintakauppaan ja maa-aineksen myyntiin ei tarvita Digi- ja väestötietoviraston lupaa. Edunvalvontavaltuutettu ei ole aiemminkaan tarvinnut lupaa edellä mainittuihin toimiin.

Kiinteistöjä koskevien oikeustoimien hoitaminen helpottuu uusissa edunvalvontavaltuutuksissa. 1.5.2026 jälkeen tehdyllä edunvalvontavaltakirjalla edunvalvontavaltuutettu voi hoitaa kiinteistöä koskevia asioita suoraan valtakirjan nojalla, jos hänellä sen mukaan on oikeus hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita. Erillistä kiinteistötoimia koskevaa mainintaa valtakirjassa ei enää tarvita. Muutos koskee vain lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuja edunvalvontavaltakirjoja.

Ennen 1.5.2026 tehdyissä edunvalvontavaltakirjoissa täytyi erikseen määrätä siitä, että edunvalvontavaltuutetulla oli oikeus luovuttaa, kiinnittää tai pantata kiinteää omaisuutta, jos hänelle haluttiin antaa tällainen oikeus.

Lakimuutos on tuonut helpotusta myös edunvalvontavaltuutetun esteellisyyssäännöksiin, tavanomaisten lahjojen antamiseen sekä edunvalvontavaltuutetun sijaisen asemaan.

Valtuuttaja voi halutessaan muuttaa aiemmin antamaansa edunvalvontavaltuutusta tekemällä uuden edunvalvontavaltakirjan.

Noin joka viides edunvalvontavaltuutus jää vuosittain vahvistamatta DVV:ssä. Yleisimmät syyt hylkäykseen ovat esteelliset todistajat tai asiakirjan lainvastainen ja epäselvä sisältö. Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa kannattaakin käyttää asiantuntijaa apuna.