Teksti ja kuvat Sanna Hakolahti

Terveyslannoitus auttaa ravinnepuutoksesta kärsivän metsän takaisin hyvään kasvuun. Etelä-Savossa erityisesti boorin puute on tuttu ilmiö. Droonien yleistyminen on tuonut lannoituksen entistä helpommin toteuttavaksi myös pienille metsäkuvioille.

Terveyslannoituksella parempaan kasvuun

Metsän kasvuhäiriöiden taustalla voi olla ravinteiden epätasapaino, joka näkyy puuston heikentyneenä kasvuna ja poikkeavana kehityksenä. Etelä-Savossa erityisesti boorin puute on yleinen terveyslannoituksen syy. Oikealle kohteelle tehty lannoitus korjaa ravinnepuutosta ja auttaa metsää takaisin normaaliin kasvuun.

Boorin puutosta tavataan etenkin rehevillä kasvupaikoilla. Puutos voi näkyä kuusen latvakasvainten kuolemisena, pensastumisena, monilatvaisuutena ja rungon mutkaisuutena. Pitkittyessään ravinnepuutos vaikuttaa myös puuston laatuun ja metsän taloudelliseen tuottoon.

– Boorin puute on Etelä-Savossa merkittävin kasvua mahdollisesti rajoittava tekijä. Metsänomistajan ei kuitenkaan tarvitse itse osata arvioida kasvuhäiriön syytä, vaan kohteen sopivuutta lannoitukseen voidaan arvioida yhdessä metsäasiantuntijan kanssa, Mhy Etelä-Savon metsäasiantuntija Jari Parkkinen kertoo.

Drooni kiinnostaa metsänomistajia

Droonien käyttö metsänlannoituksessa on lisääntynyt nopeasti. Uusi menetelmä kiinnosti myös metsänomistajia Juvalla 21. elokuuta järjestetyssä droonilannoitusnäytöksessä, jossa vieraili yli 100 kävijää. Mhy Etelä-Savon ja ForestVital Oy järjestämässä tilaisuudessa päästiin tutustumaan lannoitusdrooniin ja seuraamaan käytännössä, kuinka boorilannoite leviää metsään ilmasta käsin.

ForestVitalin myyntikoordinaattori Pekka Ylimäen mukaan vielä viime vuonna valtaosa boorilannoituksista tehtiin valtakunnallisesti helikopterilla, mutta muutos käytänteissä on ollut nopea.

– Nyt boorilannoituksista tehdään droonilla käytännössä jo valtaosa. Ensi vuonna kopterilla tehtävä osuus varmasti vähenee entisestään, Ylimäki arvioi.

Droonin etuna on erityisesti joustavuus. Kalusto kulkee pakettiautossa ja peräkärryssä, ja lähtöpaikaksi riittää esimerkiksi metsäautotien levennys tai kääntöpaikka. Lannoitus voidaan siksi toteuttaa myös pienillä ja hankalanmuotoisilla metsäkuvioilla.

– Droonilla meidän on helppo mennä pienille kohteelle, mutta isotkaan hankkeet eivät ole ongelma. Suurimmat tekemämme kohteet ovat olleet noin 80 hehtaaria, Ylimäki kertoo.

Tarkasti ennalta suunniteltua reittiä

Ennen lentoa lannoituskohde suunnitellaan kartalle ja muun muassa tarvittavat suojavyöhykkeet huomioidaan. Drooni lentää pääosan työstä automaattisesti ennalta määriteltyä reittiä.

– Levitysleveys on noin kymmenen metriä. Kun lennetään automaatilla, saadaan sekä hyvä levitystarkkuus että tehokkuus, Ylimäki kuvailee.

Boorilannoituksessa käytetty lannoitemäärä on 17–25 kiloa hehtaarille käytetystä lannoitteesta riippuen. Hehtaarin levittämiseen kuluu Ylimäen mukaan aikaa noin 10–15 minuuttia. Voimakas tuuli ja sade voivat estää lentämisen, mutta tavallinen tuuli tai tihkusade eivät yleensä haittaa työtä.

Droonit soveltuvat erityisen hyvin pienille ja vaikeakulkuisille lannoituskohteille, joille raskaan kaluston saaminen on hankalaa.

Kasvatuslannoitus seuraa perässä

Terveyslannoitus ja kasvatuslannoitus palvelevat eri tarkoituksia. Terveyslannoituksessa korjataan metsän ravinne-epätasapainoa, kun taas kasvatuslannoituksella lisätään hyvässä kasvukunnossa olevan metsän kasvua ja puuntuottoa.

– Etelä-Savosta löytyy myös erittäin hyviä typpilannoituskohteita. Hyväkasvuinen männikkö tai kuusikko voi olla erinomainen kohde, kun metsän muut hoitotyöt ovat kunnossa, Parkkinen muistuttaa.

Droonien kantokyky kasvaa nopeasti, joten Ylimäki uskoo niiden yleistyvän seuraavaksi myös kasvatuslannoituksissa.

– Vielä neljä–viisi vuotta sitten droonien hyötykuormat olivat noin 20–30 kiloa. Nyt ollaan jo noin 70 kilossa ja seuraavaksi puhutaan sadan kilon kokoluokasta. Sama joustavuus, joka on saatu boorilannoituksiin, siirtyy myös kasvatuslannoituksiin, Ylimäki sanoo.

Tämä mahdollistaa kasvatuslannoituksen myös aikaisempaa pienemmillä aloilla. Metsänomistajan ei välttämättä tarvitse lannoittaa kerralla suurta kokonaisuutta, vaan sopiva kohde voi olla muutaman hehtaarin kuvio.

Oikea lannoitus oikealle kohteelle

Tuhkalannoitukseen drooni ei sovellu suuren levitysmäärän ja tuhkan vaihtelevan raekoon vuoksi. Turvemaiden tuhkalannoitus tehdään yleensä harvennuksen jälkeen helikopterilla. Tuhkalannoitukseen on mahdollista saada Metka-tukea 270 euroa hehtaarilta. Boori- ja terveyslannoituksen Metka-tuki on puolestaan 155 euroa hehtaarilta.

Metsänomistajalle olennaisinta ei lopulta ole se, millä lannoite metsään viedään, vaan mitä metsä tarvitsee. Oikealle kohteelle tehty lannoitus voi palauttaa puuston terveen kasvun tai antaa jo hyväkasvuiselle metsälle lisää vauhtia.

– Jos metsässä näkyy kasvuhäiriöitä tai hyväkasvuisen metsän kasvua halutaan vauhdittaa, asia kannattaa ottaa puheeksi oman metsäasiantuntijan kanssa. Kohteen sopivuus ratkaisee lannoituksesta saatavan hyödyn, metsäasiantuntija Jari Parkkinen summaa.