Metsäsanasto

A
Ainespuu
Puutavara, jolla on taloudellista käyttöarvoa.
Ajoura
Puutavaran metsässä tapahtuvaa kuljetusta varten hakattu, noin 4 – 4,5 metriä leveä väylä.
Ajouratiheys
Ajourien yhteenlaskettu pituus hehtaarilla.
Alaharvennus
Metsän harvennustapa, jossa poistetaan vallitsevan puuston alle jäänyttä pienempää puustoa. Suurimmat ja parhaiten kasvaneet puut jätetään kasvamaan.
Apteeraus
Puun rungon katkaisukohtien määrittäminen. Puunostajan mitta- ja laatuvaatimusten mukaan puu jaetaan eri puutavaralajeiksi, esim. tukki, kuitu, parru.
Avainbiotooppi
Elinympäristö, jossa todennäköisesti esiintyy vaateliaita tai uhanalaisia lajeja. Avainbiotooppeja ovat metsälaissa määritetyt erityisen tärkeät elinympäristöt, luonnonsuojelulaissa määritellyt suojellut luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt.
Avohakkuu
Metsänuudistamisessa käytettävä hakkuumenetelmä, jossa puusto poistetaan kokonaisuudessaan säästöpuita lukuun ottamatta. Avohakkuun jälkeen alueelle perustetaan uusi metsä joko istuttamalla tai kylvämällä.
Avokauppa
Hankinta- tai pystykauppa, jossa sovitaan muut puukaupan ehdot sitovasti, mutta puun hinnan määrittely jää sovittuun myöhäisempään ajankohtaan.

B 
Biodiversiteetti
Luonnon monimuotoisuus. Käsitteeseen kuuluu lajien välinen ja lajien sisäinen monimuotoisuus ja erilaisten elinympäristöjen määrän ja rakenteen vaihtelu.

E
Energiapuu
Lämmön ja sähkön tuotantoon tarkoitettu puu. Esimerkiksi oksat, latvat, kannot sekä nuoresta metsästä korjattava harvennuspuu.
Ennakkoraivaus
Pieniläpimittaisia puita kaadetaan uudistettavan tai harvennettavan metsikön alta, jotta puuston korjuu sujuisi helpommin.
Ensiharvennus
Metsikössä tehtävä ensimmäinen hakkuu, joka tuottaa myös myyntikelpoista puutavaraa. Ensiharvennus tehdään puuston valtapituuden ollessa 12-16 metriä. Ensiharvennustarpeen näkee myös puuston latvuksesta. Liian tiheässä kasvavassa puustossa latvan osuus suhteessa rungon pituuteen pienenee ja kasvutahti hidastuu. Männyllä elävän latvan osuuden tulisi olla vähintään 40 %, kuusella ja koivulla 50 % pituudesta.
Erityisen tärkeä elinympäristö
Erityisen tärkeät elinympäristöt ovat metsälaissa määriteltyjä kohteita, joilla on erityistä merkitystä metsien monimuotoisuudelle. Ne ovat pienialaisia, ympäristöstään erottuvia ja niiden ominaispiirteet ovat säilyneet luonnontilaisina tai sen kaltaisina.

H
Hakkuu
Puutavaran teko, johon sisältyvät puun kaato, karsinta ja katkonta puutavaralajeiksi sekä katkotun puutavaran kasaus. Hakkuun voi tehdä metsuri tai hakkuukone.
Hakkuukertymä
Metsästä hakatun puun määrä.
Hakkuukone
Metsätöissä käytettävä kone, joka kaataa, karsii ja katkoo puun. Hakkuukoneesta käytetään myös nimitystä harvesteri tai moto.
Hakkuukonemittaus = motomittaus
Hakkuukoneen mittalaitteet määrittävät puun tilavuuden samalla, kun puu katkotaan puutavaralajeiksi.
Hakkuukypsyys
Metsän iän, puuston järeyden tai metsikön tiheyden perusteella voidaan määritellä, milloin metsässä olisi hyvä tehdä harvennus- tai uudistushakkuu.
Hakkuusopimus
Puun myyjä luovuttaa sopimuksella ostajalle oikeuden hakkauttaa puita metsästään (pystykauppa).
Hakkuusuunnite
Tietyllä ajanjaksolla tietyltä alueelta hakattavaksi suunniteltu puumäärä.
Hakkuutähde
Hakkuun yhteydessä kaadetuista puista karsitut oksat sekä latvat.
Hankintahinta
Puun ostajan metsänomistajalle maksama hinta. Hankintahintaan sisältyvät puutavara sekä hakkuu ja lähikuljetus.
Hankintakauppa (-sopimus)
Puun myyjä sitoutuu toimittamaan ostajalle sovitun määrän puutavaraa. Puun myyjä toimittaa puutavaran sovittuun varastopaikkaan.
Harvennushakkuu
Hakkuutapa, jossa tiheänä kasvavista metsistä hakataan osa puustosta. Metsään jätetään kasvamaan mahdollisimman terveitä ja hyvälaatuisia puita. Harvennuksella niille avataan kasvutilaa.
Harvesteri
Ks. hakkuukone
Heinäntorjunta
Heinän kasvua torjutaan kemiallisesti heti maanmuokkauksen jälkeen, ennen taimien istutusta.
Heinäys
Heinäkasvuston polkeminen taimen ympäriltä, jotta heinät eivät paina taimea maahan.

I
Istutus
Uudistamishakkuun jälkeen hakkuualalle istutetaan taimet uuden puusukupolven aikaansaamiseksi. Taimet voidaan istuttaa käsin kuokalla tai pottiputkella sekä tietyissä tapauksissa koneellisesti.

J 
Jokamiehenoikeus
Jokaisen kansalaisen oikeus liikkua luonnossa jalan tai hiihtäen sekä poimia marjoja tai sieniä maan omistus- ja hallintaoikeuksista riippumatta. Moottoriajoneuvoilla liikkuminen, tulen teko tai luonnon vahingoittaminen eivät kuulu jokamiehen oikeuksiin. Jokamiehenoikeuksia on rajoitettu mm. luonnonpuistossa.
Juurikääpä
Lahottajasieni, joka aiheuttaa kuusen tyvessä lahoa ja männyn tyvessä tervastumista. Sieni elää kannoissa ja sen itiöt leviävät nopeasti kesäaikana. Sieni on yleinen männyllä Kaakkois-Suomessa ja kuusella koko eteläisessä Suomessa.
Jättöpuu
Ks. säästöpuu

K
Kaistalehakkuu
Metsän uudistamismenetelmä, jossa metsää uudistetaan kaistaleittain ja pystyyn jäävän reunametsän puut siementävät hakatun alueen.
Kantohinta
Puun ostajan metsänomistajalle pystykaupassa maksama puun hinta, johon sisältyy puun arvo. Vrt. hankintahinta.
Kantokäsittely
Kantojen käsittely torjunta-aineella juurikäävän torjumiseksi. Kantokäsittelyä voidaan tehdä myös lehtipuuvesakon uudelleen vesomisen ehkäisemiseksi.
Kantoraha
Pystykaupasta saatava puunmyyntitulo.
Karike
Maan pinnalla oleva kerros, joka on koostunut puiden ja pensaiden maahan pudonneista lehdistä, oksista, neulasista jne.
Karsinta
Oksien irrottaminen rungosta joko hakkuun yhteydessä tai pystypuista (ks. pystykarsinta).
Kasvatushakkuu
Ks. harvennushakkuu.
Kasvatuslannoitus
Lannoittamalla lisätään metsään ravinteita, jotka parantavat metsän kasvua.
Kasvupaikkatyyppi
Kasvupaikkojen jako metsämaan viljavuuden ja puuntuotantokyvyn mukaan. Kasvupaikkatyyppejä ovat esimerkiksi tuore kangas ja kuivahko kangas.
Katkonta
Puun rungon katkaisukohtien määrittäminen. Puunostajan mitta- ja laatuvaatimusten mukaan puu jaetaan eri puutavaralajeiksi, esim. tukki, kuitu ja pylväs.
Kaukokuljetus
Puutavaran kuljetus tienvarresta tehtaalle. Puita kuljetetaan yleensä rekka-autolla, junalla tai uittaen.
Kehitysluokka
Metsien luokittelu kehitysvaiheen mukaan. Kehitysluokkia ovat mm. taimikko, nuori kasvatusmetsikkö, varttunut kasvatusmetsikkö, uudistuskypsä metsä, ylispuustoinen taimikko ja aukea.
Kelo
Kuollut, pystyyn kuivanut puu.
Kestävän metsätalouden rahoituslaki, Kemera
Laki, jossa säädetään yhteiskunnan myöntämästä rahoituksesta laissa määritettyihin metsänhoitotöihin. Tuen suuruus vaihtelee työlajeittain ja rahoitusvyöhykkeittäin.
Kiertoaika
Uudistushakkuusta seuraavaan uudistushakkuuseen kuluva aika, eli ikä, jolloin metsä uudistuu tai uudistetaan.
Kiintokuutiometri
Kuorellinen kiintokuutiometri (m³) on puutavaralajien mittayksikkö, joka kertoo puutavaran määrän. Pinokuutiometrissä myös pölkkyjen välissä olevat raot otetaan huomioon.
Kokonaispoistuma
Metsästä tiettynä ajanjaksona poistunut runkopuun määrä.
Korjuu
Puutavaran hakkuu ja kuljetus metsästä varastolle.
Kotitarvepuu
Puutavara, joka käytetään tilan omiin tarpeisiin.
Kuitupuu
Pieniläpimittainen tai huonolaatuinen puutavara, josta valmistetaan sellua ja hioketta.
Kulotus
Hakkuun jäljiltä jäävät latvukset, oksat ja maan pintakerros poltetaan ennen maanmuokkausta ja istutusta. Palon tuloksena metsään tulee paljon hiiltä sekä muita ravinteita, jotka lannoittavat kulotuksen jälkeen paikalle kasvavaa uutta kasvustoa. Kulotus lisää metsien monimuotoisuutta.
Kunnostushakkuu
Yleensä soilla ojituksen yhteydessä tai hyönteisten vaurioittamissa metsissä tehtävä hakkuu, jossa kertyy vähäinen määrä myyntikelpoista puuta, mutta hakkuu on hyödyllinen metsän kasvatuksen kannalta.
Kunnostusojitus
Ojitetuilla alueella tehtävä täydennysojitus tai vanhojen ojien perkaus.
Kylvö
Uudistushakkuun jälkeen alueelle saadaan uusi puusukupolvi puunsiemeniä kylvämällä.
Käteiskauppa
Kauppa tehdään myyjän jo valmiiksi hakkaamasta puutavaraerästä ilman etukäteissopimuksia.

L
Laatuhinnoittelu
Puutavaran laadun huomioiminen puun hinnoittelussa. Laatutekijät voidaan määritellä pystypuista tai jo hakatusta, varastoidusta puusta.
Laho
Sienen aiheuttama vaurio puussa. Lahoa voi esiintyä sekä pystypuissa, varastoidussa puussa ja puurakenteissa.
Laikkumätästys
Metsänuudistamisessa käytetty maanmuokkausmenetelmä, jossa kaivurilla rikotaan maan pinnalla oleva humuskerros ja paljastetaan kivennäismaata laikuittain. Laikusta saatava maa-aines käännetään ja tiivistetään laikun viereen mättääksi, johon puuntaimi istutetaan. Sopii reheville maille
Laikutus
Metsänuudistamisessa käytetty maanmuokkausmenetelmä, jossa kaivurilla rikotaan maan pinnalla oleva humuskerros ja paljastetaan kivennäismaata laikuittain. Laikkuun istutetaan puuntaimi tai siihen kylvetään siemeniä. Sopii karkeille maille.
Leimaus
Kaadettavien tai pystyyn jätettävien puiden valinta hakkuuta varten.
Leimikko
Metsään rajattu hakkuualue, josta myydään puuta. Myyntitavan perusteella puhutaan joko hankinta- tai pystyleimikosta.
Luontainen uudistaminen
Uuden puusukupolven aikaan saaminen hyödyntämällä luonnon omaa siemennnystä. Koivulla ja männyllä luontaisessa uudistamisessa käytetään yleensä siemenpuita ja kuusella suojuspuita.
Luovutusmittaus
Puutavaran myyjä ja ostaja määrittävät hakatun puutavaran määrän ja laadun. Näiden perusteella todetaan lopullinen kauppahinta.

M
Maanmuokkaus
Kivennäismaan pinnalla olevan humuskerroksen rikkominen ja kivennäismaan paljastaminen. Maanmuokkauksella edistetään ja helpotetaan metsän luontaista uudistamista tai metsänviljelyä. Yleisimmin käytettyjä muokkaustapoja ovat mätästys, laikutus ja äestys.
Maannousema
Ks. juurikääpä
Metsätie
Yksityinen tie, joka on rakennettu pääosin metsätalouden tarpeisiin.
Metsälö
Saman omistajan yksi tai useampi metsäpalsta muodostavat metsälön.
Metsänhoitosuositukset
Toimenpidesuositukset metsien hoitoa ja käsittelyä varten. Suositukset perustuvat metsäntutkimuksen tuloksiin ja metsien hoidon käytännön kokemuksiin.
Metsänkäyttöilmoitus
Metsäkeskukselle ennakkoon tehtävä ilmoitus metsän hakkuusta. Kun kyseessä on uudistamishakkuu, ilmoitetaan myös hakkuuta seuraavat toimenpiteet metsän uudistamiseksi. Metsänomistaja vastaa metsänkäyttöilmoituksen tekemisestä.
Metsänuudistaminen
Ks. uudistaminen.
Metsänviljely
Uuden metsän perustaminen istuttamalla taimia tai kylvämällä siemeniä.
Metsäsertifiointi
Metsäsertifioinnin avulla osoitetaan, että metsiä hoidetaan ja käytetään ennalta määriteltyjen kestävän metsätalouden ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten standardien mukaan. Puun alkuperäketjun hallinnan sertifiointi tarkoittaa järjestelmää, jolla puuraaka-aineen kulkua pystytään seuraamaan sertifioidusta metsästä tuotantolaitokseen ja edelleen vähittäiskauppaan.
Metsäsuunnitelma
Metsäammattilaisen tietylle ajanjaksolle (esim. 10 vuotta) laatima metsälön hoito- ja käyttösuunnitelma, joka tehdään yhteistyössä metsänomistajan kanssa.
Metsätase
Hakkuusuunnitteen ja -poistuman erotus.
Metsätyyppi
Metsämaiden luokittelu maan viljavuuden ja kasvillisuusvyöhykkeen mukaan. Maastossa metsätyyppien määrittelyssä käytetään pintakasvillisuutta.
Mittaustodistus
Myyjän ja ostajan yhteisesti hyväksymä puukaupan loppuselvitys, jossa todetaan puutavaran määrä ja laatu sekä hakkuujälki. Ennen mittaustodistuksen allekirjoittamista on esitettävä kaikki mahdolliset korvausvaatimusten perusteet.
Monitoimikone
Metsän hakkuussa käytettävä kone, joka kaataa, karsii, katkoo ja kasaa puun sekä mittaa hakatun puumäärän (= harvesteri, hakkuukone, moto).
Mätästys
Yksi maanmuokkausvaihtoehto uudistusaloille, joka jaetaan kolmeen eri menetelmään: ojitusmätästys, laikkumätästys ja kääntömätästys.

N
Nuoren metsän hoito
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen työlaji, joka käsittää taimikonhoitoa, taimikkovaiheen ohittaneen metsän harvennusta ja siihen liittyvää energiapuun korjuuta sekä pystypuiden karsintaa.

O
Ojitusmätästys
Metsänuudistamisessa veden vaivaamilla mailla käytetty maanmuokkausmenetelmä. Uudistusalalle tehdään matalia ojia. Ojista saavista maa-aineksista tehdään mättäitä, joihin puuntaimet istutetaan.

P
Paakkutaimi (= pottitaimi)
Metsänviljelyssä käytetty puun taimi, joka on kasvatettu paperi- tai muovikennossa. Taimen juuristo on turvepaakussa.
Paljasjuurinen taimi
Metsänviljelyssä käytetty puun taimi, jonka juuristo on paljaana vrt. paakkutaimi.
Perkaus
Taimikonhoitoa, jossa poistetaan kasvatettavien puiden kasvua haittaava kasvillisuus, yleisimmin lehtipuusto.
Puutavaralaji
Puun rungon käyttöarvoltaan erilaisia osia, joista yleisimmät ovat tukki- ja kuitupuu sekä pylväät.
Pystykarsinta
Kuolleiden ja kasvussa taantuneiden oksien karsinta kasvavista puista. Pystykarsinnalla parannetaan kasvatettavan puiden laatua.
Pystykauppa
Myyjä luovuttaa pystykaupassa metsänhakkuusopimuksella ostajalle oikeuden kaataa ja kuljettaa metsästä pois sovitut puut.
Päätehakkuu
Uudistuskypsän metsän hakkuu, jonka tarkoituksena on saada alueelle uusi puusukupolvi. Päätehakkuussa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Päätehakkuusta käytetään myös nimitystä uudistushakkuu.


R
Reikäperkaus
Taimikonhoitoa, jossa kasvatettavien puiden ympäriltä poistetaan kasvua haittaava kasvillisuus, yleisimmin lehtipuustoa. Reikäperkauksessa kasvillisuus poistetaan vain noin metrin säteeltä kasvatettavasta puusta. Vrt. perkaus.
Relaskooppi
Puuston tilavuuden mittauksessa käytettävä apuväline. Relaskoopilla mitataan ns. puuston pohjapinta-ala. Tiedon perusteella saadaan taulukoita apuna käyttäen puuston tilavuus.
Rinnankorkeus
Rinnankorkeudella tarkoitetaan 1,3 metrin korkeutta maanpinnasta tai puun juurenniskasta. Määrettä käytetään erilaisissa puuston arvioinneissa, esim. rinnankorkeusläpimitta tai -ikä.

S
Sertifiointi
Ks. metsäsertifiointi
Siemenpuuhakkuu
Uudistuskypsän metsän hakkuu siten, että pystyyn jätetään hyvälaatuisia puita 50 – 150 kpl hehtaarille. Nämä siemenpuut tuottavat uudistettavalle alueelle siemeniä, joista uusi puusukupolvi saa alkunsa. Alue uudistuu näin luontaisesti.
Siemenpuumetsikkö
Luontaiseen uudistamiseen tähtäävän hakkuun jäljiltä pystyyn jätettyjen siemenpuiden muodostama metsikkö.
Suojuspuuhakkuu
Uudistuskypsän kuusikon hakkuu, siten että pystyyn jätetään 100 – 300 puuta hehtaarille. Suojuspuuhakkuu tähtää kuusen luontaiseen uudistumiseen taimia suojaavan puuston avulla.
Suojuspuumetsikkö
Kuusen luontaiseen uudistamiseen tähtäävän hakkuun jäljiltä pystyyn jäänyt metsikkö.
Säästöpuu
Tavallisesti päätehakkuun yhteydessä hakkuualueelle jätettävä puu tai puuryhmä, jolla pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta. Käytetään myös nimitystä jättöpuu.

T
Taimikko
Nuori metsä, josta ei saada myyntikelpoista puuta.
Taimikonhoito
Tiheänä kasvavasta taimikosta kaadetaan ylimääräiset ja heikkokuntoiset puut, jotta jätettävillä terveillä ja hyvälaatuisilla taimilla on riittävästi kasvutilaa.
Tehdasmittaus
Puutavaran mittaus joko puunjalostuslaitoksen yhteydessä toimivalla tai erillisellä mittausasemalla. Mittaustulosta voidaan käyttää puukaupan maksujen perusteena.
Terveyslannoitus
Metsämaan ravinnetasapainon parantamiseksi tehtävä lannoitus.
Tukkipuu
Järeä puutavara, jota käytetään sahatavaran valmistuksessa.
Työmittaus
Palkanmaksua varten tehtävä mittaus hakatun puutavaran määrästä.
Täydennysviljely
Taimikossa olevien aukkojen täydentäminen istuttamalla uusia taimia

U
Uudistaminen
Metsän uudistaminen eli uuden puusukupolven aikaan saaminen joko luontaisesti tai viljellen.
Uudistushakkuu
Uudistamiskypsän metsän hakkuu, jonka tarkoituksena on saada alueelle uusi puusukupolvi joko luontaisesti tai viljellen. Käytettyjä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Käytetään myös nimitystä päätehakkuu.
Uudistuskypsyys
Metsä on sellaisessa kehitysvaiheessa, että se voidaan hakata pois ja tilalle perustetaan uusi puusukupolvi. Uudistuskypsyys todetaan puiden paksuudesta, iästä ja kasvukyvystä.

V
Valeistutus
Ennen istutusta taimia voidaan säilyttää metsässä niin, että taimet istutetaan väliaikaisesti nippuina kosteaan, varjoisaan paikkaan.

Y
Yhteismetsä
Useiden omistajien yhteinen metsäalue. Yhteismetsää hallitaan ja siitä saadaan tuloja omistusosuuksien suhteessa.
Yhteismyynti
Usean metsänomistajan puukaupan yhdistäminen yhdeksi myyntieräksi.
Ylispuuhakkuu
Hakkuu, jossa poistetaan taimikosta edellisen puusukupolven puut, esimerkiksi siemenpuut.

Ä
Äestys
Metsänuudistamisessa käytetty maanmuokkausmenetelmä, jossa koneellisesti rikotaan maan pinnalla oleva humuskerros ja paljastetaan kivennäismaata. Sopii muille paitsi hienojakoisille ja veden vaivaamille maille.