Kevät on metsän istutuksen aikaa
Valtakunnallinen
Talvi on viimein väistynyt kevään tieltä ja uusi kasvukausi alkaa olla lähtökiihdytystä vaille valmis. Metsänhoitoyhdistyksissä kevät tietää viljelykauden alkua ja taimirallin starttia. Käsillä ovat vuoden kiireisimmät, mutta toisaalta myös mukavimmat viikot. Metsänomistajissa kevät herättää halun päästä luontoon, onhan siellä nyt helppo kulkea ja havainnoida.
Talkoilla taimien istutus sujuu
Kevään yksi merkkipäivistä on vappu, joka tunnetaan työläisten ja ylioppilaiden juhlana. Tänä vuonna vappu muodosti pitkän viikonlopun, josta syystä se oli monelle metsänomistajalle työn juhlaa. Tänä vappuna meillä ei saha soinut, vaan metsästä kuului iloinen pottiputkien kolina, kun istutimme risukkoruusuja (kuten aikanaan yksi taimiauton kuljettaja taimia nimitti).
Työkohteemme sijaitsi edesmenneen appiukkoni kuolinpesän maalla, joten luonnollisesti järjestimme pienimuotoiset talkoot. Uudistusala oli laikkumätästetty viime syksynä ja ohjelmassa oli pikkupaakkukoivujen lisäksi vuoden vanhojen kuusentaimien istutusta. Parhaillaan istutus tapahtui jopa viiden pottiputken voimin, kun nuorin sukupolvikin innostui hankkimaan luokkaretkirahoja ja vahvistamaan luontosuhdettaan. Porukkamme ensikertalaisetkin onnistuivat työssä hyvin ja jopa nauttivat konkreettisesta työstä siistin sisätyön vastapainoksi.
Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan taimiston kehitystä ja ainakin allekirjoittanut (salaa) toivoo, että villivadelma alkaa kasvamaan taimien seassa tulevina vuosina.
Pari vinkkiä istutustalkoisiin
- Sopikaa päivä hyvissä ajoin ja ilmoittakaa aikaistanne taimitoimittajalle, jotta pakkastaimet ehtivät sulaa.
- Olkaa realistisia oman työpanoksenne suhteen. Ammattilainen istuttaa päivässä noin 1500 tainta ja ensikertalainen vajaa puolet siitä eli noin 400-750 tainta.
- Istutusvälineiden hankintahinta on verovähennyskelpoinen meno, mutta myös vuokravälineitä kannattaa kysellä, jos tarve on vähäinen. Vuokrauskäytännöt vaihtelevat yhdistysten välillä.
- Valitkaa kokenein työnjohtajaksi tai pyytäkää opastus työhön. Myös YouTubesta löytyy materiaalia.
- Kastelkaa taimet tarvittaessa, juuripaakun on oltava sula ja märkä istuttaessa.
- Edetkää järjestelmällisesti.
- Reunamättäät voi jättää luontaisesti taimettumaan, sillä reunametsävaikutus voi olla suuri.
- Muistakaa hyvät eväät! Isommassa porukassa joku voi olla muonittaja.
- Pahvi ei kuulu luontoon! Taimilaatikot tulee hävittää energiajätteenä, mikäli tästä muodostuu kustannuksia ovat kustannukset vähennyskelpoista menoa metsäverotuksessa.
Taina Kekkonen
Metsäasiantuntija Mhy Etelä-Savo
Olen Mhy Etelä-Savon metsäasiantuntija ja toimistopaikkani on Mikkelin toimistolla. Keväällä 2013 teimme kotitilallani sukupolvenvaihdoksen, jonka seurauksena olen päässyt maa- ja metsätalouden harrastajaksi sanan varsinaisessa merkityksessä.