Uudistetut PEFC-kriteerit tutuksi: Monimuotoisuutta elävillä ja kuolleilla säästöpuilla

paijat-hame

Säästöpuiksi jätetyt puut järeytyvät, vanhenevat ja myöhemmin kuoltuaan muodostavat metsiin lahopuuta, joka on tärkeää monelle uhanalaiselle eliölajille.

Säästöpuiksi on järkevä valita taloudellisesti vähäarvoiset, mutta monimuotoisuuden kannalta merkittävät lehtipuut, kuten pihlajat, lepät, haavat ja raidat. Samalla lisätään PEFCin vaatimaa sekapuustoisuutta.

Säästettävien puiden kriteerit:

    Koska nuoremmissa metsissä ei vielä ole luontaisesti kuollutta puuta sertifioinnin edellyttämää määrää, harvennushakkuissa näkyy tekopökkelöitä entistä enemmän.

    Tuore metsätuhon seurauksena syntynyt vahingoittunut puu voidaan laskea mukaan: vahingoittuneiden, elävien ja kuolleiden säästettävien puiden kokonaismäärän pitää olla yhteensä vähintään 20 kpl/ha.

    Milloin ja millaisia?

    Säästöpuiden valintaa tehdään jo uudistetun alueen kasvamisen alkuvuosina: nuoressa metsässä sekä puuyksilöitä että puulajeja on tarjolla runsaammin kuin vaikkapa uudistushakkuuikäisessä männikössä.

    PEFC-sertifiointiin sitoutuessa säästöpuut säilytetään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa ja toimenpiteissä. Säästöpuita tulee jättää ensiharvennuksesta lähtien kaikissa harvennus- ja uudistushakkuissa.

    Säästöpuut ovat luontaiseen lajistoon kuuluvia puita. Erityisesti jätetään

      Yksittäiset elävät tuulenkaadot ovat hyviä säästöpuiksi ja niistä muodostuu vuosien kuluessa eri-ikäistä lahopuuta. Pienessä määrässä tuulenkaadot eivät ole riski metsälle, niissä eivät pääse tuhonaiheuttajat, kuten kirjanpainajat, runsastumaan.

      Kuolleessa puustossa puolestaan ei enää ole tuhoriskejä aiheuttavia hyönteisiä, koska ne ovat riippuvaisia elävästä puusta. Kuolleeseen puuhun on tullut mm. tuhohyönteisten tuholaisia ja loisia, jotka taas ovat monimuotoisuuden kannalta suotavia.

      Mihin kohtaan? Miten käsitellään?

      Säästöpuut suositellaan jätettäväksi ensisijaisesti ryhmään, koska ryhmä on ekologisesti arvokkaampi kuin yksittäinen säästöpuu.

      Säästöpuut voidaan keskittää isompaan leimikkoon, joka voi koostua useista erillisistä metsikkökuvioista. Säästöpuut tulisi keskittää ensisijaisesti vesistöjen suojakaistoille, avosoiden tai arvokkaiden elinympäristöjen yhteyteen tai korjuuteknisesti haastaviin maastonkohtiin.

      Säästöpuuryhmän alueella maata ei saa muokata. Juurien suojaamiseksi on hyvä jättää 2 metrin turvaväli ryhmän uloimpiin puihin.

      Säästöpuuryhmien alustoja ei saa raivata.

      PEFC:n vaatimukset koskevat niin PEFC-sertifiointiin sitoutuneita metsäalan toimijoita kuin metsänomistajia.Metsänomistajan tulisi olla tietoinen jätettyjen säästöpuiden sijainnista ja hänen on hyvä tiedostaa, että säästöpuut pitää jättää kohteelle pysyvästi.

      Vaatimus 8.14.  Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kasvatus- ja uudistushakkuukohteissa sekä energiapuun korjuussa jätetään pysyvästi sekä eläviä säästöpuita että kuollutta puustoa. Monimuotoisuutta ja metsälajistoa turvataan säilyttämällä sekapuustoisuutta ja tiheikköjä.

      Linkkejä:

      Metsänhoidonsuositukset -palvelu (Tapio): Säästöpuiden jättäminen, Lahopuun turvaaminen, Tekopökkelöiden tekeminen 

      Ajankohtaista

      1. Epävakainen sää hidastaa kirjanpainajaa

        Epävakainen sää hidastaa kirjanpainajaa

        Päijät-Häme

        Kirjanpainaja ei välitä viileästä eikä sateisestä säästä. Siksi tämä alkukesä on ollut rauhallista kirjanpainajaseurantojen mukaan. Mhy Päijät-Häme huolehtii seurantapisteestä Sysmässä.

        Lue lisää
      2. Puun hinnat Päijät-Hämeessä kesäkuussa 2025

        Puun hinnat Päijät-Hämeessä kesäkuussa 2025

        Päijät-Häme

        Puun huippuhinnat ovat siivittäneet alkuvuoden puukauppaa Päijät-Hämeessä. Puun kysyntä on kelirikko- ja kesäkohteista poikkeuksellisen hyvä.

      3. Toimihenkilöiden loma-ajat

        Toimihenkilöiden loma-ajat

        Päijät-Häme

        Metsäasioiden hoitaminen onnistuu läpi kesän. Jos tavoittelemasi toimihenkilö on lomalla, kysy tuuraajaa toimistolta.

      2025 © Metsänhoitoyhdistykset