Päijät-Hämeessä ei hakata ensiharvennuksia liian harvaksi
paijat-hame
Viime talvena kohahdutti Metsäkeskuksen tekemä erillisselvitys korjuujäljestä Keski-Suomessa. Siinä todettiin, että valtaosin ensiharvennukset eivät ole metsälain minimirajojen mukaisia. Myöhemmin tiedotettiin osittain virheellisistä tuloksista: tarkastuksen toimintatavat eivät vastanneet normaalia käytäntöä.
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme selvitti alueensa tilannetta korjuujäljen osalta teettämällä aiheesta metsätalousinsinöörin tutkinnon opinnäytetyön. Opinnäytetyön tekijä Sari Itäniemi-Korhonen mittasi kesäharjoittelijoiden kanssa 34 ensiharvennuskohdetta. Metsäkeskuksen koulutuksella varmistettiin tehtyjen mittausten vertailukelpoisuus valtakunnan tuloksiin. Mittauksia tehtiin kaikissa kunnissa ja eri toimijoiden hakkuilta Metsäkeskuksen tarkastusohjetta noudattaen.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että ensiharvennukset on toteutettu lain mukaisesti. Metsänhoidon suositusten mukaisesta kokonaisarvioinnista jäädään useimmiten liian leveiden ajourien vuoksi.
Usein liian leveät ajourat aiheuttavat jäävän puuston tiheyteen liian suuren aleneman, mutta Päijät-Hämeessä riittävä kasvatettavien puiden runkoluku on varmistettu hakkuissa, eikä liian harvaksi ole hakattu.
Ajouravälin keskiarvo oli 20 metriä (tavoite 19 m tai enemmän), maastovaurioiden osuus keskimäärin 1,6 % (tavoite enintään 5 %) ja puustovaurioiden osuus keskimäärin 2,3 % (tavoite enintään 5 %).
Syyskuussa ilmestyvässä lehdessämme on laajempi selvitys korjuujälkitutkimuksen tuloksista.
