Kirjanpainajia tarkkailtava
manty-saimaa
Kirjanpainaja on tullut jäädäkseen suomalaisiin metsiin. Tuhokohteiden havaitseminen ajoissa on tärkeää, jotta metsästä saadaan korjattua arvokasta tukkipuuta.
Kirjanpainajat talvehtivat maassa ja aloittavat parveilunsa, kun lämpötila kohoaa keväällä noin 18 asteeseen. Normaalisti tämä ajoittuu toukokuun puolen välin paikkeille. Kirjanpainajat iskeytyvät ensisijaisesti heikentyneisiin kuusikoihin. Myrskytuhoalueet, uudistusalojen reunat sekä ikääntyneet ja kuivuudesta kärsivät kuusikot ovat riskikohteita. Lisääntyminen tapahtuu alkukesästä kuusen paksun kuoren alla ja uusi sukupolvi lähtee lentoon heinäkuussa.
Pihkavuotoja ja purua
Kirjanpainajan läsnäolon huomaa metsässä tyypillisesti viimeistään pystyyn kuolleista kuusista. Merkkejä kuoriaisista voi kuitenkin havaita jo tätä ennen. Kuusen rungolla on pihkavuotoa, tyvelle varisee kirjanpainajien ruokailun seurauksena punaruskeaa purua ja kuoren alla puun pinnassa on nähtävissä kirjanpainajan pystysuuntaista syömäjälkeä. Ruokailun edetessä kuori alkaa irrota ja puu kuolla nilakerroksen nestevirtausten heiketessä. Ripeä hakkuu ja puutavaran kuljetus pois metsävarastoista ennen uuden kirjanpainajasukupolven heinäkuista lentoon lähtöä pienentää alueen tulevaa kirjanpainajakantaa.
Kirjanpainajan aiheuttamat tuhot vaihtelevat vuosittain. Toistaiseksi Suomen tuhot ovat pääsääntöisesti olleet vielä yksittäisiä pesäkkeitä. Alkukesään ajoitettu metsäretki kannattaa potentiaalisiin riskikohteisiin.
OmaMetsä auttaa
Metsänomistajien OmaMetsä-sovelluksessa on karttataso, josta metsänomistajat voivat käydä tarkastamassa, löytyykö omasta metsästä kohteita, joissa metsien terveys on heikentynyt.
Tekoälyyn ja satelliittidataan perustuva data on arvokasta, sillä se voi havaita heikentyneen terveystilanteen huomattavasti ennen ihmissilmää.
