Kesän vinkit taimikoiden hoitoon

Kesä on hyvää aikaa taimikonhoitotöihin ja niiden suunnitteluun. Taimikoita voidaan hoitaa mm. varhaisperkauksin, taimikonharvennuksin ja terveyslannoituksin. Metka-tuet auttavat kattamaan hoitotöiden kustannuksia. Tässä vinkit töiden suunnitteluun ja toteutukseen.  

1. Varhaisperkauksella autat taimia kasvamaan

Taimikon varhaisperkaus on taimikonhoidon työlaji, jossa taimikkoa haittaava lehtipuusto poistetaan. Se voi tulla tarpeeseen varsinkin ravinteikkailla kuusen istutusaloilla, joissa lehtipuuta kasvaa runsaasti. Männyn taimikoissa varhaisperkaus voidaan tehdä, mikäli taimia haittaavaa lehtipuuta on istutusalalla runsaasti.

Varhaisperkaus tehdään raivaussahatyönä taimikon ollessa noin 1 metrin mittaista. Se voidaan tehdä täysperkauksena tai reikäperkauksena. Täysperkauksessa taimikosta poistetaan kaikki taimia haittaava lehtipuusto. Reikäperkauksessa haittaava puusto poistetaan taimen ympäriltä vähintään metrin säteeltä. Vesomisen minimoimiseksi varhaisperkaus olisi hyvä tehdä keskikesällä. Ravinteikkailla kasvupaikoilla voi varhaisperkauksen joutua tekemään useampaan kertaan voimakkaan vesomisen vuoksi.

2. Taimikonharvennuksella varmistat puustosi kasvun

Oikea-aikaisella taimikonharvennuksella varmistat, että metsänuudistamiseen käytetty rahallinen panostus ei mene hukkaan. Taimikonharvennuksessa kasvatettavalle puustolle annetaan tilaa poistamalla kasvua haittaava puusto. Se tehdään puuston pituuden ollessa 3–7 metriä. Taimikko harvennetaan niin, että kasvatettavaksi valikoituisi hyvälaatuisia ja terveitä puuyksilöitä. Näin saadaan aikaan elinvoimainen taimikko, joka on kestävämpi tuhonaiheuttajia vastaan. Taimikonharvennuksessa olisi hyvä jättää lehtipuusekoitusta sekä tiheikköjä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Hoitamattomien varttuneiden taimikoiden kasvun parantamiseksi voidaan kasvatettavalle taimikolle tehdä nuoren metsän hoito. Nuoren metsän hoito tehdään kohteesta riippuen joko raivaussahatyönä tai koneellisesti. Koneellisessa nuoren metsän hoidossa pienpuuta kerätään energialaitoksien käyttöön. Se on kustannustehokas vaihtoehto pinta-alaltaan suurille nuoren metsän hoidon kohteille, joilla työ tekeminen raivaussahatyönä tulisi kalliiksi.

3. Taimikoiden terveyslannoitukset

Terveyslannoituksella voidaan korjata maan ravinne-epätasapainoa ja siitä johtuvia puiden kasvuhäiriöitä. Tyypillisiä puun kasvua haittaavia ravinnepuutoksia ovat kaliumin, fosforin sekä boorinpuutos. Taimikon terveyslannoitukset ehkäisevät ravinne-epätasapainoa puustossa ja ne voivat tulla kyseeseen jo varhaisperatuissa yli 0,7 metrin pituisissa taimikoissa.  

Turvemaiden tuhkalannoitus

Kaliumin ja fosforin puutos on yleinen varsinkin paksuturpeisilla turvemailla. Kaliumin puutos voi näkyä nuorissa kuusissa edellisvuoden neulasten kellertymisenä sekä kasvupisteiden tuhoutumisena. Fosforin puutos voi näkyä puustossa mäntyjen heikkona pituuskasvuna sekä neulaskertojen vähentymisenä.  

Turvemaiden ravinnetaloutta voidaan parantaa tuhkalannoituksella. Tuhkalannoitukseen soveltuu erityisesti II-tyypin puolukkaturvekankaat ja sitä ravinteikkaammat turvekankaat. Tuhkalannoitus on pitkäaikainen investointi, sillä sen ravinnevaikutus kestää jopa 30 vuotta. Lannoituksella saatu vuosittainen lisäkasvu tekeekin siitä taloudellisesti kannattavan investoinnin. Tuhkalannoituksessa tuhkaa levitetään noin 3000–5000 kiloa hehtaarille. Levitys tapahtuu helikopterilla tai maalevityksenä metsätraktorilla.  

Boorilannoitus 

Boorinpuutos on rehevien kasvupaikkojen sekä vanhojen pelto- ja kaskimaiden ravinnehäiriö, ja sitä esiintyy monin paikoin Mänty-Saimaan alueella. Se aiheuttaa puissa latvakasvainten ja kärkisilmujen kuolemista, joka näkyy puussa oksatihentyminä ja monilatvaisuutena. Boorinpuutoksesta kärsivät puut kasvavatkin usein pensasmaisesti. Boorinpuutosta hoidetaan boorilannoituksella. Boorilannoitus tehdään yleensä metsurityönä tai dronella.  

4. Hyödynnä metsänhoidon metka-tuki 

Edellä mainittuihin työlajeihin voi hakea Suomen metsäkeskuksen myöntämää metka-tukea. Metka-tuki vähentää hoitotyön kustannuksia, joten se kannattaa hyödyntää. Tukihakemus kannattaa tehdä sähköisesti sujuvan tukiprosessin varmistamiseksi. Metka-tukihakemuksen voit tehdä sähköisesti Metsäkeskuksen metsään.fi palvelussa tai oman metsäasiantuntijasi avustuksella. 

Taimikon ja nuoren metsän hoidon metka-tuki

Taimikon ja nuoren metsän hoidon metka-tukea varten ei tarvitse tehdä ennakkohakemusta, vaan tukea haetaan viimeistään kaksi kuukautta hoitotyön valmistumisen jälkeen. Töiden aloittamisesta saa olla kulunut korkeintaan puoli vuotta. Tuettavan kohteen minimikoko on 1 hehtaari ja se voi koostua useasta kuviosta.

Tukiehdoissa on määritelty jäävän puuston pituusrajat. Kuvion pääpuulajin ollessa havupuu, tulee jäävän puuston pituus olla hoitotyön jälkeen 0,7–12 metriä. Jos kuvion pääpuulaji on lehtipuu, tulee jäävän puuston pituus olla hoitotyön jälkeen 0,7–15 metriä. Pituusrajoihin tulee muutoksia 1.1.2026, jolloin havupuun raja on 0,7–11 metriä ja lehtipuun raja on 0,7–14 metriä

Tukitasot: taimikonhoito ja nuoren metsän hoito 200 €/ha + pienpuun korjuun tuki 100 €/ha, yhteensä 300 €/ha (1.1.2026: pienpuun korjuun tuki 50 €/ha, yht. 250 €/ha) 

Terveyslannoitusten tuki 

Terveyslannoitusten metka-tuki haetaan ennen töiden aloittamista. Tuettavan kohteen minimikoko on 2 hehtaaria, eikä sillä saa olla välitöntä hakkuutarvetta. Kasvatettavaa puustoa tuettavalla alueella tulee olla vähintään 70 m³/ha. Puuston määrästä voidaan poiketa, kun tukea haetaan taimikoihin. Taimikon keskipituuden tulee olla tukea haettaessa vähintään 0,7 metriä ja taimikon varhaishoito tulee olla tehtynä. Turvemailla tuettavan kohteen vesitalouden on oltava kunnossa.

Boorilannoituksen tuki: 155 €/ha

Turvemaiden tuhkalannoituksen tuki: 270 €/ha  

Lisätietoa Metsäkeskuksen myöntämästä metka-tuesta sekä tarkemmat tukiehdot löytyvät Metsäkeskuksen nettisivuilta: https://www.metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/metka-tuet/tietoa-metka-tuista 

Emma Paunonen, projektineuvoja, Suomen metsäkeskus