Luonnonarvomarkkinat ottavat ensiaskeleitaan – pilottikohteet avaavat tietä uusille mahdollisuuksille metsänomistajille

Luonnonarvopalvelut aktiiviseksi osaksi metsätaloutta -hankkeessa kehitetään uusia käytännön työkaluja, joilla luonnonarvot voidaan tuoda osaksi metsätalouden palveluvalikoimaa ja metsänomistajien tulonmuodostusta. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan luonnonarvosuunnitelmia, joiden avulla metsänomistajat voivat tunnistaa tilojensa luontoarvot, suunnitella niiden kehittämistä sekä tarjota niitä erilaisiin luonnonarvomarkkinoiden rahoitus- ja hyvitysmekanismeihin.

Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa rakennetaan toimintamallia, jonka avulla luonnonarvosuunnitelmat voidaan tulevaisuudessa ottaa osaksi metsäalan toimijoiden palvelutarjontaa. Tavoitteena on tarjota metsänomistajille entistä monipuolisempia mahdollisuuksia hyödyntää metsiensä arvoja puuntuotannon rinnalla.

Luonnonarvosuunnitelma laaditaan koko metsätilalle, joka sisältää tietoa luonnontilasta ja mahdollisista luontokohteista, sekä toimenpide-ehdotuksia. Mikäli metsänomistaja haluaa edetä pidemmälle, voidaan laatia tarkempi luonnonarvojen myyntisuunnitelma, jonka avulla kohteita voidaan tarjota esimerkiksi METSO-suojeluun, ympäristötukeen tai yksityisrahoitteiseen luonnonarvokauppaan.

Viisi pilottikohdetta etenee luonnonarvomarkkinoille

Hankkeessa on mukana 20 pilottikohdetta, joista tällä hetkellä viittä valmistellaan luonnonarvomarkkinoille. Luonnonarvomarkkinoille tähtäävillä kohteilla on tehty kattavat maastokartoitukset, niiden luonnonarvot on arvioitu tieteellisiin menetelmiin perustuen ja alueille on laadittu toimenpidesuunnitelmat luonnontilan kehittämiseksi.

Kohteilla syntyvä myytävä arvo perustuu luonnon monimuotoisuuden paranemiseen. Luontohyöty voi syntyä esimerkiksi ennallistamistoimenpiteiden seurauksena tai siitä, että alue jätetään metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. Ennallistamistoimenpiteitä ovat kangasmailla tyypillisesti lahopuun määrän lisääminen sekä metsän rakennepiirteiden monipuolistaminen esimerkiksi pienaukottamalla tai eri-ikäisrakenteisuutta vahvistamalla. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on luoda elinympäristöjä monimuotoiselle metsälajistolle ja nopeuttaa kohteen luonnontilaistumista.

Kaupan kohteena eivät ole maa-alueet tai omistusoikeus, vaan syntyvä luontohyöty. Metsänomistaja säilyttää maanomistuksensa myös luonnonarvokaupan jälkeen.

Pilottien eteneminen on jo tuonut konkreettisia tuloksia. Yhdellä kohteella on käyty neuvotteluja ostajan kanssa, ja ensimmäinen hyvityssuunnitelma on toimitettu lupa- ja valvontaviranomaiselle kommentoitavaksi. Mikäli suunnitelma saa hyväksynnän, voidaan kohteella käynnistää ensimmäiset toimenpiteet jo tulevana syksynä ja edistää ekologisen kompensaation toteutumista yhdessä ostajan kanssa.

Oppia uuden markkinan rakentumisesta

Hankkeen aikana on päästy tutustumaan syvällisesti luonnonarvomarkkinoiden toimintaan. Kokonaisuus on tarkasti säädelty ja huolellisesti rakennettu, mutta käytännön pilotoinnin kautta on noussut esiin myös kehittämistarpeita.

Yksi keskeisistä haasteista liittyy ekologisen kompensaation vaatimuksiin. Nykyisen lainsäädännön mukaan heikennettävän ja hyvitettävän kohteen luontotyyppien tulee vastata toisiaan. Käytännössä esimerkiksi lehtomaisen kankaan heikentymistä voidaan hyvittää vain toisella lehtomaisella kankaalla, eikä samalla uhanalaisuusluokalla oleva muu luontotyyppi riitä korvaavaksi kohteeksi. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tuore kangas ja lehtomainen kangas eivät voi korvata toisiaan ekologisessa kompensaatiossa, vaikka molemmat luontotyypit luokitellaan Etelä-Suomessa vaarantuneiksi (VU).

Periaate on luonnonsuojelun näkökulmasta ymmärrettävä, mutta markkinan alkuvaiheessa se aiheuttaa haasteita. Kun valmiita hyvityspankkeja ei vielä ole syntynyt, jouduttaneen jokaiselle ostajalle kokoamaan tarvittava hyvityskokonaisuus erikseen. Tämä voi johtaa siihen, että hyvitysalueista muodostuu pirstaleisia, vaikka ekologisesti tarkoituksenmukaisempaa olisi kehittää laajempia yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Miten saada hyvityspankit käyntiin?

Hyvityspankilla tarkoitetaan ennakkoon perustettua aluetta tai kohdekokonaisuutta, jossa luonnonarvoja on tuotettu ja varmennettu valmiiksi tulevia luonnonarvokaupan tarpeita varten. Hyvityspankista voidaan hankkia luonnonarvoja esimerkiksi ekologisen kompensaation toteuttamiseen.

Nykyisellään markkina toimii usein siten, että ostaja eli luonnolle haittaa aiheuttavan hankkeen toteuttaja tarvitsee tietyn määrän tiettyjä luontotyyppejä haittojensa hyvittämiseen, jolloin myyjän kohteelta pyritään kokoamaan juuri tarpeeseen sopiva kokonaisuus. Koska hyvitettävän ja heikennettävän luontotyypin tulee vastata tarkasti toisiaan, voivat hyvitysalueet muodostua pirstaleisiksi, vaikka ekologisesti tarkoituksenmukaisempaa olisi kehittää laajempia yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Tilanne toimisi paremmin, jos markkinoille olisi jo syntynyt riittävästi hyvityspankkeja. Tällöin ostajat voisivat hankkia tarvitsemansa hyvitykset valmiiksi perustetuilta kohteilta, ja maanomistajat voisivat myydä luonnonarvoja vaiheittain useille eri ostajille heidän tarpeidensa mukaisina kokonaisuuksina. Haasteena on kuitenkin se, miten hyvityspankkeja saadaan syntymään markkinoiden ollessa vielä alkuvaiheessa.

Markkinoiden alkutaival näkyy maanomistajan riskinä

Luonnonarvomarkkinoiden logiikka perustuu siihen, että luontoarvoja tuottavat toimenpiteet tehdään hyvissä ajoin ennen varsinaista kauppaa. Mitä aikaisemmin luonnonarvojen kehittäminen aloitetaan, sitä enemmän luontohyötyä kohteelle ehtii kertyä ja sitä arvokkaampi se on tulevaisuudessa. Tämä hyödyttää sekä ostajaa että myyjää.

Käytännössä markkinoiden alkuvaihe tarkoittaa kuitenkin sitä, ettei maanomistajalla ole varmuutta siitä, löytyykö tuotetuille luonnonarvohehtaareille ostajaa ja milloin. Tällä hetkellä rohkeimmat toimijat ovat valmiita tekemään investointeja omalla riskillään, mutta monia kiinnostuneita maanomistajia epävarmuus vielä jarruttaa.

Hankkeen kokemusten perusteella kiinnostusta luonnonarvomarkkinoille osallistumiseen olisi paljon. Kohteita löytyy, ja metsänomistajat näkevät luonnonarvojen kehittämisessä mahdollisuuksia. Markkinoiden kasvun kannalta keskeinen kysymys onkin, miten alkuvaiheen taloudellisia riskejä voitaisiin jakaa nykyistä tasaisemmin, jotta luonnonarvojen tarjonta pääsisi kehittymään ja markkina vahvistumaan.

Lakimuutos voi avata uusia mahdollisuuksia

Yhtenä kehittämiskohteena on noussut esiin myös nykyinen menettely, jossa luonnonarvomarkkinoilla ei ole voitu täysimääräisesti huomioida jo valmiiksi suojelun arvoisia kohteita. Käytännössä arvokkaille kohteille ei ole voitu laskea sitä luonnonarvoa, jonka ne tosiasiallisesti tuottavat markkinalle.

Hankkeen pilottikohteista saadut havainnot ovat osaltaan tukeneet keskustelua sääntelyn kehittämisestä, ja hallitus onkin esittänyt eduskunnalle muutoksia luonnonsuojelulakiin tältä osin. Mikäli lakimuutos etenee suunnitellusti, uudistuksen odotetaan tulevan voimaan alkusyksyn aikana.

Muutos mahdollistaisi sen, että myös jo suojelun tasoiset kohteet saisivat ansaitsemansa aseman osana luonnonarvomarkkinoita. Tämä lisäisi tarjontaa, vahvistaisi markkinoiden toimintaa ja tarjoaisi maanomistajille uusia mahdollisuuksia osallistua luonnonarvokauppaan.

Luonnonarvopalvelut aktiiviseksi osaksi metsätaloutta -hankkeen pilotit ovat tuottaneet arvokasta käytännön tietoa siitä, miten luonnonarvomarkkinat toimivat ja mitä kehittämistarpeita niiden alkuvaiheeseen liittyy. Samalla ne ovat osoittaneet, että metsänomistajilla on kiinnostusta osallistua luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen myös markkinaehtoisesti. Kun markkinan alkuvaiheen haasteita saadaan ratkaistua, voivat luonnonarvot muodostua yhä merkittävämmäksi osaksi metsien monipuolista käyttöä ja metsänomistajien tulonmuodostusta.

Johanna Lamminen, luonnonhoidon asiantuntija