Kasvua ja kassavirtaa – yhä useampi valitsee rauduskoivun viljelyn

Hyvän koivikon perustaminen lähtee laadukkaista siemenistä. Jalostettu siemen sisältää luonnonmetsistä valittujen parhaiden puiden monipuolisen perimän. Kun viljelyssä käytetään siemenviljelyksillä tuotetun rauduskoivun siemeniä ja niistä kasvatettuja taimia, saadaan puille lisää kasvua, tasaisempi runkomuoto sekä vaikutetaan puun laatuun ja terveyteen. Laadukas ja hyväkasvuinen koivikko syntyy sopivaan kasvupaikkaan, joka on ravinteikas ja riittävän kostea, mutta ei vettynyt tai tiivistynyt.  

Huomattavaa lisäkasvua. Jalostettuja rauduskoivuja on tällä hetkellä saatavilla Etelä- ja Keski-Suomeen. Rauduskoivun siementen kysyntä on viime vuosina ylittänyt tarjonnan. Tapio perusti vuonna 2023 uusimman, jalostusarvoltaan Etelä-Suomen parhaan rauduskoivun viljelmän, joka tuottaa huippusiementä kasvavan markkinan tarpeisiin.  Parhaimmillaan näistä siemenistä tuotetut taimet kasvavat kolmanneksen luonnontaimia ripeämmin – tahdissa, jossa nykyiset kasvumallitkaan eivät pysy mukana. 

Kysyntä ohjaa laadukkaan tukkipuun kasvatukseen. Koivua käytetään monipuolisesti esimerkiksi saha-, vaneri- ja viiluteollisuudessa, jossa tarvitaan tasalaatuista tukkia. Koivutukki- ja sorvitukkilaaduista maksetaan usein hyvä hinta, mikä motivoi metsänomistajaa koivun kasvattamiseen. Laatutukiksi sopiva runko on suora, riittävän järeä ja mahdollisimman vähävikainen, joten vähäoksaisuuteen ja rungon muotoon pitää kiinnittää kasvatuksessa huomiota. 

Koivikko vaatii säännöllistä hoitoa. Varhaisperkaus ja taimikonhoito on tehtävä ajallaan, jotta parhaat valtapuut kehittyvät suoriksi ja oksattomiksi. Liian tiheässä koivikko venyy ja rungot jäävät hoikiksi. Liian väljässä oksat paksuuntuvat ja tukkilaatu kärsii. Myös harvennukset ovat tärkeä vaihe, jossa poistetaan heikot/ huonolaatuiset rungot ja jätetään parhaat kasvamaan ja järeytymään. 

Sekapuustoisuus on myös käytännön riskienhallintaa. Sekapuustoisuus voi pienentää sieni- ja hyönteistuhoriskejä ja parantaa metsän  sopeutumiskykyä. Koivun näyttäisi sopeutuvan muuttuvaan ilmastoon havupuita paremmin, kun taas kuusen kasvatukseen liittyvät riskit ovat kasvaneet. Korkealaatuisen koivutukin kasvattaminen onnistuu parhaiten sekapuuna kuusen kanssa. Tyvilahon vaivaamassa kuusikossa puulajin vaihtaminen koivuksi tervehdyttää kasvupaikkaa. Myös tyvitervastaudin vaivaamilla alueilla kannattaa suosia lehtipuita, mikäli kasvupaikka siihen sopii. Puulajien monipuolisuus on myös metsien monimuotoisuuden kannalta hyvä ratkaisu.