Tutkija ei vierasta käytännön metsätöitäkään
Teksti ja kuvat Matti Turtiainen
MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen on aktiivinen ja omatoiminen metsänomistaja. Käytännön metsätyö pitää tutkijan kiinni metsätalouden realiteeteissa, mutta puukaupassa hän luottaa metsänhoitoyhdistyksen asiantuntemukseen.
Elokuinen aurinko lämmittää, kun silmäilemme MTK:n tutkimuspäällikön Kalle Karttusen metsäpalstaa Mikkelin Anttolassa. Viitakulma-tilan Karttunen hankki itselleen tohtorinväitöslahjaksi.
”Tein väitöskirjan vuonna 2015 ja ajattelin, että olen kyllä ansainnut metsätilan”, hän sanoo hymyillen.
Karttunen työskenteli tuolloin LUT-yliopistossa tutkijana. Sittemmin työnantajaksi vaihtui MTK, jossa hän toimii tutkimuspäällikkönä. Metsälinjalla hänen vastuullaan ovat metsäntutkimus, puumarkkinat ja datakehitys.
”Pyrimme MTK:ssa tukemaan metsänhoitoyhdistysten palveluliiketoimintaa edunvalvonnallisesti, mutta emme kuitenkaan mene mukaan itse palveluliiketoimintaan”, Karttunen sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yhdistysten käyttämien työkalujen, kuten katkonta-aineiston ja puukauppapalveluiden, kehittämistä.
Monta näkökulmaa metsätalouteen
Käytännön metsätalous on Karttuselle tuttua. Viitakulma ei ole hänen ainoa metsätilansa, vaan metsäpinta-alaa on yhteensä yli 200 hehtaaria.
”Metsiä on neljän metsänhoitoyhdistyksen alueella. Viimeisimpänä hankin metsätilan Oulujärven rannalta.”
Ensimmäinen metsäkauppa oli suvun kantatilan hankinta Karttulasta neljännesvuosisata sitten. Sen jälkeen metsäomaisuus on kasvanut, ja tuntuma käytännön metsätalouteen säilynyt vahvana.
Karttunen on metsänomistajana monitavoitteinen. Talousasiat, puukauppa ja metsänhoidon kannattavuus kiinnostavat, mutta yhtä lailla hän viihtyy käytännön metsätöissä.
”Tämän Viitakulma-tilan ostin, koska halusin puuhapalstan läheltä asuinpaikkaani Mikkelissä. Tässä korostuu myös virkistysnäkökulma, sillä nyt ollaan vesistön äärellä.”
Tilalla on 20 hehtaaria metsää, josta puolet oli ostettaessa uudistettavaa päätehakkuualuetta. Karttunen istutti itse kymmenen hehtaaria ja teki alueella taimikonharvennuksen vuosi sitten. Nyt nuori metsä kasvaa vauhdilla.
”Metsänomistajana on hieno nähdä omien toimenpiteiden vaikutukset metsän kasvuun konkreettisesti.”
Karttunen sanoo olevansa metsänhoidossa kokeilunhaluinen ja pitää lähestymistapaa tutkijalle luontevana. Viitakulmalla on myös ekologisia kohteita, joita Karttunen haluaa tutkia leipätyönsäkin kannalta.
”On hyvä, että tutkijalle tulee sitä kokemuspohjaa ja näkemystä eri asioihin. Haluaisin tuoda esiin sen, että monet eri näkemykset ovat oikeita ja niissä on paljon hyvää.”
Istutukset ja raivaussahatyöt Karttunen tekee Viitakulmassa ja osin muillakin tiloillaan pitkälti itse. Puukaupan ja tarvittaessa muut metsänhoitotoimet hän kilpailuttaa poikkeuksetta metsänhoitoyhdistyksen kautta.
Karttunen on sekä lähimetsänomistaja että etämetsänomistaja ja pystyy tarkastelemaan yhdistysten palveluita molemmista näkökulmista.
”Käytän todella paljon yhdistysten palveluja. On hienoa, että tällainen keskitetty metsänomistajan näkökulmia ajatteleva toimija on olemassa ja toimii ympäri maan.”
Nykyisessä metsäteollisuuden suhdannekuopassa tällaisten palveluiden merkitys korostuu hänen mukaansa.
”Kaikki firmat eivät ole hyviä kaikessa. Niiden tuotelajit vaihtelevat, ja se heijastuu suoraan yritysten kykyyn maksaa puusta. Aina kannattaa kilpailuttaa puukauppa.”
Metsänomistajan tavoitteet ohjaavat
Omien kokemustensa myötä Karttusen ajattelu on muuttunut aiempaa vihreämmäksi.
”Mutta metsänomistajalla on aina omat tavoitteensa ja esimerkiksi yhdistyksen toimihenkilön on toimittava niistä lähtökohdista. Toimihenkilö voi kuitenkin tuoda esiin eri ratkaisujen riskit tai mahdollisuudet.”
Metsänhoitoyhdistykset toimivat monien paineiden keskellä. Metsätoimihenkilöiden on huomioitava sekä metsänomistajien että metsäteollisuuden näkökulmat, samalla kun yhteiskunnan vaatimukset näkyvät esimerkiksi ilmasto- ja luontoasioissa. Näidenkin teemojen parissa Karttunen työskentelee myös tutkimuspäällikkönä.
”Ilmastoviisas metsänomistaja -hanke on esimerkiksi iso kokonaisuus, jota kehitämme. Luontoarvot ja niihin liittyvät asiat kehittyvät myös koko ajan”, hän sanoo.
Metsäala nousee viiveellä
Metsäteollisuus kyntää parhaillaan matalasuhdanteessa, mutta MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen uskoo kotimaisen teollisuuden selviävän tästäkin vaiheesta.
”Yhtiöt ovat tehneet paljon tuotannon tehostamistoimia, ja ne alkavat selvästi kantaa hedelmää. On myös monta teollisuudenalaa, joilla menee hyvin. Esimerkiksi kartongit ja pehmopaperit ovat pärjänneet suhteellisen hyvin, samoin sahateollisuus.”
Yleinen taloustilanne näyttää jo valoisammalta ja Karttusen mukaan metsäteollisuus tulee yleensä pienellä viiveellä muun teollisuuden perässä.
”Mutta se mitä pitää seurata, on Kiinan liikkeet ja minkälainen tulevaisuus siellä on markkinasellun käytölle.”
Kiina on edennyt nopeasti monilla teollisuudenaloilla, kuten autoteollisuudessa. Karttusen mukaan sama kehitys voi olla edessä myös metsäteollisuudessa.
