Mitä Harjulinja merkitsee maanomistajalle?
Mäntyharjun Koirakiven nuorisoseurantalolla pe 2.10.2026 järjestetty avoin keskustelutilaisuus Harjulinjan eteläisen osuuden suunnittelusta ja toteutuksesta keräsi paikalle väkeä tuvan täydeltä, kysymyksiä esitettiin paljon ja keskustelu oli erittäin vilkasta. Tilaisuudelle oli selvästi tarvetta.
Harjulinjan eteläisen osuuden suunnittelun osalta maanomistajilla ole vielä käytettävissään samanlaisia yksityiskohtaisia tietoja kuin pohjoisemmalla osuudella. Juuri siksi avoimuuden ja oikea-aikaisen tiedottamisen merkitys korostuu.
Mhy Etelä-Savon osalta esille nostettiin Fingridille tiedottamisen ja avoimuuden merkitystä. Kun linjavaihtoehdot julkaistaan virallisesti, suunnitteilla on tällä hetkellä neljä yleisötilaisuutta eri paikkakunnilla sekä yksi Teams-tilaisuus. Illan keskustelussa esitettiin perustellusti, että vastaavia tilaisuuksia pitäisi järjestää jokaisessa kunnassa, jota hanke koskettaa. Maanomistajan on tärkeää saada tieto helposti ja riittävän ajoissa, jotta asiaan ehditään perehtyä ja lausuntoja valmistella riittävästi.
Myös maanomistajien tiloilla tapahtuvasta liikkumisesta keskusteltiin. Vaikka metsissä voidaan liikkua jokaisenoikeudella, olisi hyvän toimintatavan mukaista ilmoittaa maanomistajalle, kun hänen tilallaan tehdään hankkeeseen liittyviä selvityksiä ja maastokäyntejä.
Keskustelua herättivät myös erilaiset pylväsratkaisut ja pylväiden sijoittaminen. Niillä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon maa-alaa voimajohto vie ja kuinka paljon se vaikeuttaa esimerkiksi nykyaikaista maataloutta isoilla koneilla pelloilla liikuttaessa. Vaihtoehtoisilla pylväsratkaisuilla voidaan tietyissä kohdissa pienentää tilantarvetta.
Maanomistajan kannalta myös yksittäisten pylväiden sijainnilla on erittäin suuri merkitys. Pylväspaikat pitäisi mahdollisuuksien mukaan sovittaa olemassa olevaan tilusrakenteeseen siten, etteivät ne tarpeettomasti pirsto pelto- tai metsäkuvioita, vaikeuta kulkuyhteyksiä tai jätä hankalasti hyödynnettäviä alueita. Pienelläkin pylväspaikan siirrolla voi olla suuri vaikutus esimerkiksi siihen, kuinka hyvin peltoa voidaan viljellä isoilla koneilla tai kuinka toimivana metsätilan rakenne säilyy.
Tässä maanomistajan paikallistuntemuksella on suuri arvo. Kartta ei yksin kerro, missä käytännön ajoreitit kulkevat, miten lohkot liittyvät toisiinsa tai millainen sijoitus aiheuttaisi tilalle vähiten pitkäaikaista haittaa. Vaikuttamisen pitäisi siksi koskea sekä varsinaista johtoreittiä että myöhemmässä vaiheessa pylväspaikkojen tarkempaa sijoittelua.
Pylväsratkaisuja arvioitaessa ei pitäisi katsoa erilaisen pylvästyypin investointihintaa Fingridille. Maanomistajalle valittu ratkaisu, sen sijainti ja siitä syntyvä haitta jäävät pysyväksii. Kokonaiskustannusta arvioitaessa pitäisi huomioida myös ratkaisun pitkäaikaiset vaikutukset maan käyttöön, maa- ja metsätalouteen sekä tilusrakenteeseen.
Illassa nousi esiin myös suurempi oikeudenmukaisuuskysymys. Voimajohto voi viedä maa-alaa pysyvästi tuotannosta, rajoittaa maankäyttöä ja vaikuttaa kiinteistön arvoon. Samalla sähkönsiirrosta ja uusista sähköä käyttävistä investoinneista syntyvät taloudelliset hyödyt kohdistuvat pääosin muualle.
Nykyistä korvausmallia ei koeta oikeudenmukaiseksi, vaikka siihen vuosi sitten pieniä parannuksia edunvalvonnan ansiosta saatiinkin. Oikeudenmukaista maanomistajien olisi saada kertakorvauksen lisäksi osuus siitä arvosta, jota heidän maidensa kautta kulkeva infrastruktuuri mahdollistaa? Tässä on tulevalle hallituksille linjattavaa.
Keskustelussa kysyttiin myös laajemmin, kuinka oikeudenmukaisesti energiamurroksen kustannukset ja hyödyt jakautuvat. Jos Suomeen rakennetaan tulevina vuosina paljon uutta, suurta sähkönkulutusta esimerkiksi datakeskuksia ja muuta sähköintensiivistä teollisuutta, niin tarvitaan samalla lisää kantaverkkoa. Silloin on aiheellista kysyä, kuka saa hyödyn ja kuka kantaa pysyvän haitan.
Miten hanke etenee tästä?
Harjulinjan eteläisen osuuden suunnittelu on nyt siinä vaiheessa, että vaihtoehtoisia voimajohtoreittejä valmistellaan. Fingridin tilaisuudessa esittämän aikataulun mukaan marraskuussa käynnistyy noin 45 päivän kuuleminen, jolloin maanomistajille lähetetään kirjeet ja järjestetään neljä yleisötilaisuutta eri paikkakunnilla sekä yksi Teams-tilaisuus. YVA-menettelyssä maanomistajat ja muut osalliset voivat antaa kirjallisen mielipiteensä yhteysviranomaiselle.
Tässä vaiheessa on tärkeää tuoda esille paikalliset ja tilakohtaiset vaikutukset asumiseen, maa- ja metsätalouteen, kiinteistöihin, maisemaan, kulkuyhteyksiin ja muuhun maankäyttöön liittyvät asiat. Mitä aikaisemmin nämä tiedot ovat suunnittelijoiden käytössä, sitä paremmat mahdollisuudet niillä on vaikuttaa reittiin ja myöhempiin ratkaisuihin.
Toteutettava voimajohtoreitti on tarkoitus valita vuonna 2028. Sen jälkeen vuosina 2028–2030 edetään yleissuunnitteluun, jossa tehdään maastotutkimuksia, tarkennetaan johtoreittiä ja pylväspaikkoja sekä suunnitellaan rakenteet. Fingridin mukaan maastotutkimusten aloittamisesta tiedotetaan maanomistajille kirjallisesti, ja pylväspaikkojen määrittämisen jälkeen maanomistajiin otetaan yhteyttä. Juuri tässä vaiheessa myös tilusrakenteeseen, kulkuyhteyksiin ja pylväiden tarkempaan sijoitteluun liittyvät maanomistajien näkemykset ovat tärkeitä. Rakentaminen on tämänhetkisen aikataulun mukaan vuosina 2030–2032.
Juuri nyt on siis se vaihe, jolloin avoimuudella, tiedottamisella ja maanomistajien kuulemisella on erityisen suuri merkitys. Kun lopullisia linjauksia ei vielä ole tehty, vaihtoehtoihin pitää voida aidosti vaikuttaa. MTK ja metsänhoitoyhdistykset tiedottavat jäseniään hankkeen edetessä ja avustavat näissä asioissa.
Tilaisuudessa puhuivat Maanomistajain Liiton varapuheenjohtaja Jari Leppä, MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri sekä Fingridin edustajat Pasi Saari ja Mikko Kuoppala. Tilaisuuden juonsi Maanomistajain Liiton toimitusjohtaja Kimmo Collander.
Tilaisuuden järjesti Maanomistajain Liitto yhteistyössä MTK Etelä-Savon, Mhy Etelä-Savon ja Mhy Mänty-Saimaan kanssa.
