Sähkölinjojen korvausjärjestelmä on uudistettava oikeudenmukaisemmaksi

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo pitää sähkölinjojen korvausjärjestelmän uudistamista välttämättömänä maanomistajien omaisuudensuojan ja oikeudenmukaisen kohtelun vahvistamiseksi. Nykyinen järjestelmä ei riittävästi huomioi metsänomistajille aiheutuvia pysyviä menetyksiä eikä sähköverkkojen rakentamisesta ja käytöstä syntyvää taloudellista hyötyä.

Elokuussa 2025 voimaan tullut lunastuslain uudistus oli merkittävä parannus maanomistajien asemaan, mutta se ei ratkaissut sähkölinjojen korvausjärjestelmän keskeistä epäkohtaa. Maanomistaja joutuu luovuttamaan maa-alueensa pitkäaikaisesti sähköverkkotoiminnan käyttöön kertakorvausta vastaan, vaikka alueen hyödyntäminen jatkuu vuosikymmeniä ja mahdollistaa verkkoliiketoiminnan jatkuvan tulonmuodostuksen.

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo pitää tärkeänä oikeusministeriön selvityksen johtopäätöstä, jonka mukaan lunastajan saaman taloudellisen hyödyn huomioiminen maanomistajille maksettavissa korvauksissa on oikeudellisesti mahdollista. Selvitys antaa perustan korvausjärjestelmän jatkokehittämiselle.

Energiantuotannon ja sähkönsiirron maanomistajia kohdellaan eriarvoisesti

Vihreän siirtymän hankkeissa energiantuotannon ja energiansiirron tarvitsemia maa-alueita kohdellaan korvausten näkökulmasta olennaisesti eri tavoin. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa maanomistajat voivat neuvotella markkinaehtoisista vuokrasopimuksista, jotka tuottavat tuloja vuosittain. Myös esimerkiksi datakeskusten maa-alueiden hankinnassa lähtökohtana ovat vapaaehtoiset maakaupat.

Sähkönsiirtoyhteyksissä tilanne on toinen. Voimajohdon alle jäävän alueen käyttöoikeus voidaan lunastaa pakkotoimin, ja maanomistajalle maksetaan kertakorvaus hänen menetyksistään. Maanomistaja ei pääse vastaavalla tavalla neuvottelemaan maa-alueensa käytön taloudellisista ehdoista eikä osallistumaan sen mahdollistaman liiketoiminnan tuottoihin.

MTK esittämän arvion mukaan tyypillisessä vihreän siirtymän hankkeessa jopa neljä viidesosaa maankäytöstä liittyy energian siirtoon ja vain viidesosa varsinaiseen tuotantoalueeseen. Tämä havainnollistaa energiansiirtoverkkojen huomattavaa vaikutusta maa-alueiden käyttöön ja korvausjärjestelmien välistä epäsuhtaa.

Ei ole oikeudenmukaista, että energiantuotantoalueen maanomistaja voi saada pitkäaikaista vuokratuottoa, mutta saman hankekokonaisuuden edellyttämän sähkönsiirtolinjan maanomistaja joutuu hyväksymään pysyvät käyttörajoitukset kertakorvausta vastaan. Molempien maa-alueet ovat välttämättömiä hankkeen toteutumiselle.

Metsänomistajan menetykset jatkuvat sukupolvelta toiselle

Voimajohtojen rakentaminen aiheuttaa metsänomistajille pitkäaikaisia taloudellisia menetyksiä. Johtoaukeilla puuntuotanto estyy käytännössä kokonaan ja reunavyöhykkeillä puuston kasvatusta rajoitetaan. Metsänomistaja menettää mahdollisuuden hyödyntää omaisuuttaan metsätaloudessa, vaikka maa pysyy hänen omistuksessaan.

Haitat eivät rajoitu pelkästään johtoalueeseen. Sähkölinjat voivat pirstoa metsätiloja, vaikeuttaa metsänhoitotöitä ja puunkorjuuta, lisätä reunametsien tuulituhoriskiä sekä heikentää kiinteistöjen arvoa ja tulevia käyttömahdollisuuksia. Rakentamista, maa-ainesten ottamista ja muuta maankäyttöä koskevat rajoitukset voivat myös estää kiinteistön kehittämisen tulevaisuudessa. Näiden vaikutusten taloudellinen merkitys voi ulottua huomattavasti varsinaista johtoaluetta laajemmalle.

Metsätaloudessa investoinnit tehdään vuosikymmeniksi. Metsänomistaja vastaa metsän uudistamisesta, kasvatuksesta ja hoidosta, mutta sähkölinjan rakentaminen voi poistaa alueen puuntuotannosta useiden sukupolvien ajaksi. Kertaluonteinen korvaus ei samalla tavalla huomioi maa-alueen jatkuvaa käyttöä kuin vuosittainen korvausjärjestelmä.

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo pitää tärkeänä, että metsäalueiden arvonmääritystä koskevassa erillisessä selvityksessä tarkastellaan myös metsätalouden pitkää aikajännettä, kiinteistöjen pirstoutumista sekä muita johtoalueen ulkopuolelle ulottuvia taloudellisia haittoja.

Kertakorvauksen rinnalle tarvitaan vuosittainen hyötyperusteinen korvaus

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo kannattaa järjestelmää, jossa maanomistajille maksetaan lunastuskorvauksen lisäksi vuosittaista korvausta sähköverkkojen tuottamasta taloudellisesta hyödystä.

MTK:n esittämä viiden prosentin hyödynjakomalli tarjoaa konkreettisen lähtökohdan jatkovalmistelulle. Mallissa verkonhaltija maksaisi asiakkailtaan keräämistä sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuista viisi prosenttia vuosittain johtoalueiden maanomistajille. Korvaus jaettaisiin maanomistajien kesken johtoalueiden pinta-alojen suhteessa.

Johtoalueeseen kuuluisivat varsinaisen johtoaukean lisäksi reunavyöhykkeet, joilla puuston kasvukorkeutta on rajoitettu. Korvauksen piiriin tulisivat näin myös ne alueet, joilla metsätalouden harjoittaminen on mahdollista vain rajoitetusti.

MTK mallissa maanomistajille maksettava korvaus käsiteltäisiin Energiaviraston valvontamallissa verkkoyhtiön läpikulkueränä. Tämän toteuttaminen ja vaikutukset tulee selvittää jatkovalmistelussa.

Vuosittainen korvaus tunnustaisi maanomistajan aseman sähköverkkotoiminnan pitkäaikaisena mahdollistajana. Se myös kannustaisi etsimään tarkoituksenmukaisia reittiratkaisuja ja vähentämään sähkönsiirron aiheuttamia maankäyttöhaittoja.

Vuosittainen hyötyperusteinen korvaus tulee maksaa lunastuslain mukaisen täyden korvauksen lisäksi, ei sen korvikkeena. Korvausmallin tulee olla selkeä, ennakoitava ja hallinnollisesti toimiva.

Lisäksi tulee selvittää mahdollisuus ulottaa vuosittainen hyötyperusteinen korvaus myös olemassa oleviin johtoalueisiin tulevien korvauskausien osalta. Näidenkin alueiden maanomistajat joutuvat edelleen sietämään pysyviä käyttörajoituksia, vaikka alkuperäisestä lunastuksesta olisi kulunut vuosikymmeniä.

Vastaavia oikeudenmukaisen hyödynjaon periaatteita tulee tarkastella myös muissa laajoissa energiansiirtohankkeissa, kuten maakaasu- ja vetyputkissa.

Oikeudenmukaiset korvaukset vahvistavat hankkeiden hyväksyttävyyttä

Sähköverkkojen kehittäminen on tärkeää Suomen huoltovarmuudelle, teollisuuden kilpailukyvylle ja puhtaan energian siirtymälle. Näiden yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen ei kuitenkaan saa tapahtua yksittäisten maanomistajien kustannuksella ilman oikeudenmukaista korvausta.

Nykyinen korvausjärjestelmä aiheuttaa maanomistajissa tyytymättömyyttä ja heikentää voimajohtohankkeiden hyväksyttävyyttä. Maanomistajan näkökulmasta tilanne on ongelmallinen erityisesti siksi, ettei hänellä ole mahdollisuutta neuvotella korvauksista tasavertaisesti tilanteessa, jossa maa-alueen käyttöoikeus voidaan viime kädessä lunastaa pakkotoimin.

Tyytymättömyys näkyy paikallisena vastustuksena, kansalaisaktiivisuutena ja vaatimuksina siirtää voimajohtoreittejä muualle. Tämä voi vaikeuttaa ja hidastaa myös yhteiskunnan kannalta tarpeellisten hankkeiden toteutumista.

Oikeudenmukaisempi korvausjärjestelmä voisi vähentää hankkeisiin liittyviä ristiriitoja ja parantaa niiden toteuttamisedellytyksiä. Maanomistajien osallistuminen hankkeiden taloudelliseen hyötyyn vahvistaisi kokemusta siitä, että vihreän siirtymän hyödyt ja haitat jakautuvat nykyistä tasapuolisemmin.

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon esitys

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo esittää, että oikeusministeriön selvityksen pohjalta käynnistetään viipymättä jatkovalmistelu erillisen hyötyperusteisen korvausjärjestelmän luomiseksi.

Valmistelun lähtökohtana tulee olla maanomistajille maksettava vuosittainen korvaus, joka täydentää lunastuslain mukaista täyttä korvausta. MTK:n esittämä viiden prosentin hyödynjakomalli tulee ottaa jatkovalmistelussa arvioitavaksi konkreettisena toteutusvaihtoehtona.

Samalla tulee varmistaa, että metsäalueiden arvonmääritystä ja metsätalouden pysyvien haittojen korvaamista koskeva erillinen selvitystyö etenee. Maanomistajien mahdollisuuksia vaikuttaa voimajohtojen suunnitteluun ja toteutukseen on myös vahvistettava.

Sähköverkkojen rakentamisen hyödyt kohdistuvat laajasti yhteiskuntaan, mutta niiden aiheuttamat pysyvät maankäytön haitat jäävät yksittäisten maanomistajien kannettaviksi. Oikeudenmukainen korvausjärjestelmä edellyttää, että myös maanomistajat pääsevät osallisiksi heidän omistamansa maan mahdollistamasta taloudellisesta hyödystä.

Teksti on Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon vastaus lausuntopyyntöön.