Suomalaiset ilmastotalkoissa – faktaa ja fiktiota

Juha Hakkarainen 08.7.2019

Suomen metsien kasvu ja näin myös hiilensidonta on kasvanut merkittävästi viimeisen 50 vuoden aikana

1970-luvun alusta metsien kasvu on liki kaksinkertaistunut. Ilmastopolitiikan näkökulmasta harjoitettu metsäpolitikka on siis ollut varsin tehokasta. Edelleen metsien kasvua on mahdollista tehostaa kustannustehokkaasti – vuotuisen kasvun nosto nykyisestä 108 miljoonasta kuutiosta 150 miljoonaan kuutioon seuraavan 30 vuoden aikana on mahdollinen. Parempi kasvu ja suuremmat metsävarat antavat meille pelivaraa niin metsäteollisuustuotannossa, ilmastopolitiikassa kuin monimuotoisuuden suojelussa.

Erillään metsien kasvuun perustuvasta hiilensidonnasta ovat kansainväliset sopimukset ja niistä seuraavat velvoitteet

Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n lainsäädännön mukaan Suomen maankäyttösektorin hiilinielun tulee säilyä. Se kuinka suurena, sitä ei ole määritetty. Vaikka Suomessa metsien hakkuut lisääntyisivät merkittävästi, maankäyttösektori ja metsät säilyvät nettonieluna. Tämä siksi, että puuston kasvu on suurempi kuin hakattavan puuston korjuusta aiheutuva päästö.

Julkisuudessa on vahvasti noussut esille EU:n LULUCF-vertailutasolaskelmat ja niiden vaikutus Suomen hakkuisiin. Vertailutasolaskelma on puhtaasti laskennallinen malli, johon todellista toteutunutta hiilinielua verrataan. Laskelmamallit eivät ole hiilensidonnan tavoitteita, eivätkä ne millään tavalla määritä Suomessa tehtävien hakkuiden määrä. 

Hakkuiden rajoittaminen on tehoton ja kallis keino hoitaa ilmastopolitikkaa 

Rajoittamalla tuotantoa, siirrämme tuotannon ja sen ilmastovaikutukset muualle. Yhden puukuutiometrin jalostuksen tuottama arvonlisä yhteiskunnalle on yli kymmenkertainen puukuutiometrien sitoman hiilen arvoon nykyisillä päästökaupan hinnoilla. 

Ilmastokeskustelussa kysymys on asetettu väärin, kun kysytään, miten Suomen valtio tai EU aikovat vähentää hakkuita. Valtiovalta kyllä vaikuttaa investointiedellytyksiin, mutta teollisuus tekee investointipäätökset.  Suomen metsistä valtaosa on yksityisten henkilöiden omistuksessa ja nämä  yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa tekevät päätökset puunmyynnistä

On mahdoton ajatus, että Suomen valtio ryhtyisi ajamaan alas tärkeintä biotaloussektoriamme, joka on avainasemassa ilmastokriisin ratkaisemisessa. Ainoat, jotka siitä hyötyisivät, olisivat muut meidän kanssamme maailman markkinoilla kilpailevat maat. Jääkiekkotermein tuotannon rajoittaminen Suomessa olisi syöttö lapaan kilpailijoille.

juha.hakkarainen@mtk.fi 

@HakkarainenJuha