Riistan huomiointi metsänhoidossa

Riistan huomiointi metsänhoidossa tarkoittaa käytännössä riistalle arvokkaiden elinympäristöjen huomiointia ja kehittämistä metsien käsittelyssä. Kysymys on ravinnon ja suojan varmistamisesta erityisesti metsäkanalinnuille, mutta myös muille riistalajeille. Tyypillisesti tästä ei aiheudu metsänomistajalle lisäkustannuksia vaan joskus jopa kustannussäästöjäkin.

Keskeiset toimenpiteet

Riistatiheikköjen jättäminen

  • Merkitys: Riistatiheikkö on ennakkoraivauksen, taimikonhoidon ja harvennuksen yhteydessä säästettävä tiheä puuryhmä. Tiheiköt tarjoavat eläimille elintärkeää näkö- ja sääsuojaa.
  • Millainen käytännössä: Kooltaan muutaman puun ryhmästä 1–2 aariin. Tiheikössä tulisi olla erikokoista ja monilajista puustoa, erityisesti alikasvoskuusia ja lehtipuita.
  • Mihin kannattaa sijoittaa: Mieluiten kosteisiin painanteisiin tai ojien reunoille. Sellaisiin kohtiin, joissa luontaisesti tiheikköä. Myös säästöpuuryhmien alikasvokset jätetään aina raivaamatta.  

Sekapuustoisuuden suosiminen

  • Merkitys: Lehtipuut ja niiden silmut ovat tärkeää ravintoa riistalle.
  • Tavoite: Rakenteellisesti monimuotoinen sekametsä. Puhdasta yhden puulajin metsää vältetään erityisesti kuusikoita koskien.
  • Miten käytännössä: Taimikon perustamisvaiheessa huomioidaan sekapuustoisuuden tavoite. Taimikonhoidossa säästetään muiden puulajien luontaista taimiainesta siten, että pääpuulajin osuus on enintään 75 %. Harvennushakkuissa huolehditaan, ettei sekapuuna olevat puulajit säilyttävät osuutensa. Koivun ohella myös leppää, haapoja ja muita lehtipuita säästetään kaikissa käsittelyvaiheissa.

Mustikkavarvuston vaaliminen

  • Merkitys: Mustikka on metsäkanalintujen tärkein ravinto- ja suojakasvi heti keväästä alkaen. Mustikan varvustossa elävät hyönteiset ovat poikasille välttämätöntä ravintoa.
  • Miten käytännössä: Vältetään liian voimakasta maanmuokkausta. Suositaan mahdollisuuksien mukaan peitteellisempiä kasvatushakkuita. Säästetään varvustoa peittäviä tiheiköitä.

 Reuna-alueiden ja vaihettumisvyöhykkeiden säästäminen

  • Arvokkaat kohteet: Metsän ja suon, metsän ja aukon tai vesistöjen rannoilla olevat vaihettumisvyöhykkeet (reuna-alueet).
  • Merkitys: Tiheät reunavyöhykkeet avoimen maaston reunalla tarjoavat tärkeää suojaa riistalle. Toisaalta avoimen alueen puolella suurempi valon määrä lisää riistalle elintärkeiden varvikoiden (kuten mustikan) ja pensaiden kasvua.
  • Toimenpiteet: Reuna-alueita ja vaihettumisvyöhykkeitä käsitellään peitteisinä ja vältetään turhaa raivaamista.

Riistametsänhoidon toteutus eri työvaiheissa

Metsänhoidon vaiheKäytännön toimenpiteet
TaimikonhoitoJätetään raivaamattomia tiheikköjä (esim. 3-5 tiheikköä/hehtaari). Säästetään lehtipuusekoitusta havupuun oheen
Hakkuun ennakkoraivausKaadetaan ainoastaan hakkuun toteutusta haittaavat alikasvokset. Ei poisteta kaikkea riistan suojaa
HarvennushakkuuHuomioidaan sekapuustoisuuden säilyminen
UudistushakkuuSijoitetaan säästöpuuryhmät luontaisiin painanteisiin tai kosteikkoihin ja jätetään niiden alle aluskasvillisuus raivaamatta
MaanmuokkausValitaan mahdollisimman kevyt, pistemäinen menetelmä (kuten mätästys tai laikutus), jotta mustikkavarvusto ei tuhoudu laajoilta alueilta