Rajat auki ja merkittyinä

Keväällä on hyvä käydä läpi oma metsä monelta kannalta. Taimien kasvuunlähtö viime vuonna istutetuilta aloilta, myrskyjen kaatamat puut, mahdolliset kirjanpainajien tuhokohteet ja niiden laajeneminen. Tärkeää on naapurin rajojen pitäminen auki ja merkittynä.

Metsän rajat kannattaa pitää auki, sillä säästää vaivaa ja aikaa erityisesti tulevilta sukupolvilta ja omistajilta, jotka eivät välttämättä ole kulkeneet metsässä samalla tavalla kuin entiset omistajat. Myös hakkuissa avoin rajalinja helpottaa konekuskin työtä, kun ei tarvitse miettiä rajan läheisten puiden omistajaa.

Vanhat rajapyykit ovat kivisiä ja niissä voi olla numero tai sitten ei. Nykyaikaa on erilaiset metalliset oranssinväriset putkipyykit tai vain tappi maastossa.

Lisäksi metsänomistaja voi omatoimisest lisäillä viitoitusta rajalle, esimerkiksi oranssiset aurausviivat pitkin rajaa näkyvät kauas.

Rajan voi avata 1,5 metrin levyiseltä kaistaleelta, tasalevyisenä kummaltakin puolelta. Raivaussahalla voi poistaa puut kaistaleelta. Naapurin kanssa on hyvä sopia menettelystä ja käydä raja läpi yhdessä.

Apuna rajalinjan määrittämisessä ovat erilaiset kännykkään ladattavat karttasovellukset. Ne ovat nykyisin varsin tarkkoja paikantamisessa, mutta toki niillä voi olla muutaman metrin heittoa. Sääolosuhteet vaikuttavat paljon tarkkuuteen, kun sovellukset käyttävät satelliitteja paikannukseen.

Metsänhoitoyhdistyksen tarjoama verkkopalvelu OmaMetsä-sovellus kannattaa ladata kännykkään osoitteesta omametsa.fi. OmaMetsän kartalle voi tehdä merkintöjä marjapaikoista, metsätuhoista tai rajoista. Siihen saa myös merkittyä rajapyykit.

Jos olet epätietoinen, missä raja kulkee, niin apua voit kysyä metsänhoitoyhdistyksestä. Mhy Päijät-Hämeellä on tarkkuus-gps-laitteita, jotka näyttävät rajan paikan muutaman kymmenen sentin tarkkuudella.

Jos raja ei muuten selviä, Maanmittauslaitokselta voi pyytää rajankäynnin, mutta se on arvokasta. Helpommalla pääsee kun huolehtii ajoittain rajalinjan avaamisesta ja merkitsemisestä.