Ensiharvennusten korjuujälki puhututtaa
Toiminnanjohtaja Suvi Kokkolan mietteitä ensiharvennusten korjuujälkeen liittyvistä ongelmista.
Suomen Metsäkeskus selvitti ensiharvennusten korjuujälkeä Keski-Suomessa. Tulokset olivat huolestuttavia. Puusto oli harvennettu liian harvaksi, ajourat olivat liian leveitä tai uratiheys liian suuri. Aihe herätti laajasti keskustelua. Liian harvaksi harvennettujen kohteiden puuston kokonaiskasvu, ja samalla hiilensidonta, pienenevät. Myös tulevaisuuden puunmyyntitulot kutistuvat.
Metsäalalla vakiintunut käytäntö on Tapion hyvän metsänhoidon suositusten noudattaminen kaikessa toiminnassa. Metsänomistajien on syytä varmistua, että hakkuusopimusten ehdoissa on viitattu metsänhoitosuosituksiin jäävän puuston määrästä. Lisäksi korjuuta on syytä valvoa. Koneenkuljettajien suorittama omavalvonta on myös tärkeää.
Yksi syy liian harvaksi hakattuihin ensiharvennuksiin löytyy liian varovaisesti tehdyistä taimikonhoidoista tai kokonaan tekemättä jääneistä taimikonhoidoista. Tällaiset kohteet joudutaan ensiharventamaan liian aikaisin. Hyvä keino varmistaa laadukkaat ensiharvennukset, on hoitaa taimikot kuntoon oikea-aikaisesti.
Ajourien leveydellä ja urien suunnittelulla on suuri merkitys. Risteyskohdat ovat pahimmillaan hyvin laajoja. Myös oikean kokoinen kalusto edistää hyvää korjuujälkeä. Koneenkuljettajien ammattitaitoa ei voi liikaa korostaa.
Kevättalvisin terveisin
Suvi Kokkola
toiminnanjohtaja
Mhy Mänty-Saimaa
