Mhy Lounais-Hämeen säännöt

1  Nimi, kotipaikka ja toimialue
 
Yhdistyksen nimi on Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Forssa ja sen päätoimialueena on Forssa,
Tammela ja Urjala.
Yhdistys on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n
rekisteröity jäsenyhdistys. Maa- ja metsätaloustuottajain
Keskusliitto MTK ry:tä nimitetään jäljempänä keskusliitoksi.
 
2  Tarkoitus ja tehtävät
 
Metsänhoitoyhdistys toimii toimialueellaan metsänhoitoyhdistyksistä
annetun lain muuttamisesta (1090/2013) mukaisena metsänomistajien
yhteisönä, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman
metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen
asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää
taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien
hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.
 
Metsänhoitoyhdistys antaa jäsenilleen ja toimialueensa muille
metsänomistajille metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia
palveluja:
 
1.toimii jäsentensä etujärjestönä
2. tarjoaa metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia tietoja ja
    asiantuntijapalveluja
3.antaa neuvoja ja suosituksia metsän hoidossa ja käytössä
4.avustaa puukaupassa ja voi harjoittaa myös metsäkiinteistöjen
   välitystä
5.avustaa puutavaran hankinnassa, puunkorjuussa ja muussa metsän
   käytössä
6.laatii metsäsuunnitelmia
7.suunnittelee ja toteuttaa metsätalouden töitä
8.järjestää metsänomistajien käytettäväksi ammattihenkilöstön
   palveluja
9.tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa selvityksiä, tiedonantoja
   ja lausuntoja sekä
10.muilla mahdollisilla toimilla toteuttaa tarkoitustaan
 
Yhdistys voi antaa palvelujaan metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta
(1090/2013) annetun lain rajoissa myös muille kuin jäsenilleen,
milloin tämä toiminta ei vähennä jäsenmetsänomistajien
mahdollisuutta saada palvelua.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja
lahjoituksia sekä sijoittaa varallisuutta. Hallitus päättää varojen
sijoittamisesta.
 
3  Jäsenyys
 
Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä voivat olla metsänomistajat, joilla
on omistus- tai hallintaoikeus metsään sekä yhteisomistuksessa
olevan kiinteistön yhteisomistajat tai yhteismetsän osakkaat siten
kuin metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain 2 § (534/1998) ja
metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta 6 § (1090/2013)
säädetään. Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on
jäseneksi liittymisen hyväksynyt. Yhdistyksellä voi olla
kannatusjäseniä, joilla ei ole äänioikeutta.
 
4  Jäsenen erottaminen ja eroaminen
 
Hallitus on oikeutettu erottamaan jäsenen, joka on toiminut vastoin
näitä sääntöjä tai muuten vahingoittanut metsänhoitoyhdistystä,
keskusliittoa tai sen jäsenyhdistystä.
Hallituksen päätöksestä voi jäsen vedota yhdistyksen valtuustolle
kirjallisesti kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon
saatuaan.
Jos jäsen haluaa itse erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen
hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan
heti, mutta jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun eroamisvuoden
loppuun saakka.
 
5  Jäsenmaksut ja muut yhdistyksen perimät maksut
 
Yhdistyksen antamasta ammattiavusta ja palveluista peritään
yhdistyksen hallituksen päättämä toimitusmaksu.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa
vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämä jäsenmaksu, mikä voi
olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu MTK keskusliittoon muodostuu
vuosittain keskusliiton valtuuskunnan päättämästä metsänomistajien
yhteiseen edunvalvontaan käytettävästä perusjäsenen
lisäjäsenmaksusta eli edunvalvontamaksusta, jonka perusjäsen on
velvoitettu maksamaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun yhteydessä.
Myös edunvalvontamaksu voi olla porrastettu elinkeinotoiminnan
laajuuteen liittyvillä perusteilla.
Yhdistyksellä voi olla erillinen liittymismaksu, minkä suuruudesta
ja perimisajankohdasta päättää valtuusto.
Yhtymän, kuolinpesän ja muiden yhteisetuuksien ollessa
metsänhoitoyhdistyksen jäsen kukin yhteisomistaja voidaan hyväksyä
metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhteisomistuksessa olevalta
tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta (tilakohtainen
maksu).
Yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitetun yhteismetsän ollessa
metsänhoitoyhdistyksen jäsen, yhteismetsän osakas voidaan hyväksyä
metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi.
Kannatusjäsenet maksavat valtuuston syyskokouksen päättämää
kannatusjäsenmaksua. Kannatusjäseninä oleville opiskelijoille
voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu.
Kunniajäsenen arvon voi yhdistyksen kokous myöntää hallituksen
esityksestä henkilölle, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen
toimintaa.
 
6  Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
 
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen hallituksen
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai hallituksen
määräämä henkilö kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä
toiminnanjohtajan tai muun toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen
nimen yksin.
 
7  Tilit
 
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus on annettava
tilintarkastajalle viimeistään kuukausi ennen valtuuston
kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
hallitukselle viimeistään neljätoista päivää ennen valtuuston
kevätkokousta.
Yhdistyksellä on yksi auktorisoitu tilintarkastaja ja yksi
varatilintarkastaja tai vastaava yhteisö, jolloin
varatilintarkastajaa ei tarvita.
 
8  Valtuusto
 
Yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten
vaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston.
Yhdistyksen valtuustoon kuuluu 14-21 neljäksi vuodeksi valittua
valtuutettua ja 7-11 varavaltuutettua, joiden tulee olla yhdistyksen
jäseniä tai jäseninä olevien oikeushenkilöiden ehdottamia
henkilöitä. Jäsen voi olla mukana ehdokkaiden asettamiseksi vain
yhdessä hakemuksessa ja se saa sisältää ehdokkaita enintään saman
määrän kuin on hakijoita.
Mikäli ehdokkaita on asetettu enintään se määrä, mitä valtuustoon
valitaan valtuutettuja, vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen
ehdokasasettelun mukaiseksi. Mikäli ehdokkaiden lukumäärä on alle
kolme neljäsosaa valtuutettujen lukumäärästä, on ehdokasasettelu
järjestettävä välittömästi uudelleen.
Valtuutetut valitaan enemmistövaalitapaa noudattaen. Mikäli saman
äänimäärän saaneita on useita, mutta heitä kaikkia ei voida valita,
ratkaisee asian arpa. Saman periaatteen mukaisesti valitaan
varavaltuutetut, jotka siirtyvät valtuutetuksi vaalitoimikunnan
määräämässä järjestyksessä. Valtuutettujen toimikausi alkaa
vaalituloksen vahvistamista seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen.
Mikäli valtuutettu tulee valituksi hallituksen jäseneksi, luopuu
yhdistyksen jäsenyydestä, eroaa valtuustosta tai on muutoin
pysyvästi estynyt osallistumaan valtuuston kokoukseen, tulee
varavaltuutettu hänen sijaansa.
Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet valtuutettujen
lukumäärästä on läsnä.
Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen,
kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Kevätkokous on pidettävä
huhtikuun 15. päivään mennessä ja syyskokous loka-joulukuussa.
Hallitus kutsuu valtuuston koolle kullekin jäsenelle vähintään
seitsemän päivää ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä tai
sähköpostitse. Tähän aikaan luetaan mukaan kokouspäivä ja kirjeen
lähettämispäivä.
Valtuuston kokoukseen voi hallituksen niin päättäessä osallistua
myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
kokouksen aikana. Mahdollisuudesta ja käytettävistä yhteyksistä on
mainittava kokouskutsussa.
Mikäli joku valtuutettu haluaa saada jonkin asian valtuustossa
käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti
hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta.
Valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen myös kokouskutsussa
mainitsemattoman asian, mikäli asian esille ottamista kannattaa
vähintään 3/4 valtuutetuista.
Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen
tarpeelliseksi, valtuuston kokous niin päättää tai jos vähintään
1/10 valtuuston jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten
hallitukselta kirjallisesti. Tällöin valtuuston kokous on pidettävä
kuukauden kuluessa edellä mainitun pyynnön saapumisesta hallituksen
puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle.
 
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat
 
1.valitaan kokoukselle puheenjohtaja valtuuston jäsenistä ja
  sihteeri
2.valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3.todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5.esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen päättyneen vuoden
  toiminnasta
6.esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
7.päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
  myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille edellisen
  vuoden toiminnasta ja varojen käytöstä
8.valitaan vaalitoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
  jäsenet joka neljäs vuosi äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaan
9.päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista
10.käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat
11. päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista
     asioista
 
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
 
1.valitaan kokoukselle puheenjohtaja valtuuston jäsenistä ja
  sihteeri
2.valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3.todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5.vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaa
   kalenterivuotta varten
6. päätetään valtuuston, hallituksen ja vaalitoimikunnan sekä muiden
   valtuuston valitsemien kokousedustajien kokouspalkkiot ja
   kulukorvausten perusteet
7.päätetään hallitukseen valittavien jäsenten määrä
8. valitaan joka toinen vuosi seuraavalle toimikaudelle hallituksen
    jäsenet
9.Valitaan yhdistyksen edustaja ja varaedustaja MTK:n
   metsävaltuuskuntaan
10. päätetään tilintarkastajan palkkiosta
11. valitaan tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja
     tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa
12.päätetään metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä ja muilta jäseniltä
     perittävät jäsenmaksut ja liittymismaksut
13. vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten
14.valitaan yhdistyksen edustajat muihin sellaisiin
      keskusjärjestöihin ja muihin yhteisöihin, joissa yhdistys on
      jäsenenä ja joihin valtuusto on erikseen päättänyt valita
      yhdistyksen edustajat
15. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista
16.käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat
17. päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista
      asioista
 
Valtuuston kokouksissa on kullakin valtuutetulla yksi ääni.
Valtakirjalla ei saa äänestää. Päätökseksi tulee mielipide, jota yli
puolet äänestykseen osallistuneista on kannattanut. Jos äänet
menevät tasan, tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja
on yhtynyt, paitsi vaaleissa ratkaisee arpa.
Valtuuston kokouksen puheenjohtaja huolehtii siitä, että valtuuston
kokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa
yhdessä kokouksen sihteerin kanssa.
Valtuustolla on valta vapauttaa valitsemansa hallituksen jäsen tai
koko hallitus ennen toimikauden päättymistä.
 
9  Jäsenäänestys
 
Yhdistyksen valtuusto vahvistaa äänestys- ja vaalijärjestyksen,
johon otetaan tarvittavat vaaleja koskevat määräykset. Valtuusto
valitaan postitse lain voimaan tulon (1.1.2015) jälkeisissä
ensimmäisissä vaaleissa ja sen jälkeen postitse erillisissä
äänestystilaisuuksissa tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen
apuvälineen avulla noudattaen enemmistövaalitapaa valtuuston
päättämässä yhdistyksen äänestys- ja vaalijärjestyksessä
määriteltävällä tavalla.
Vaalikelpoisia ovat 18 vuotta täyttäneet sääntöjen 3§:n 1 momentissa
mainitut yhdistyksen jäsenet.
Valtuuston vaalissa vaalikelpoinen ei ole metsänhoitoyhdistyksen
palveluksessa oleva toimihenkilö.
 
10  Hallitus
 
Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, johon kuuluu 4-9
valtuuston valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenen on oltava
metsänhoitoyhdistyksen jäsen tai jäsenenä olevan oikeustoimihenkilön
valtuuttama henkilö, joka ei ole toimikauden alkuun mennessä
täyttänyt 65 vuotta. Valtuusto voi halutessaan nimittää tai kutsua
hallitukseen asiantuntijajäsenen. Jäsenen toimikausi on kaksi
kalenterivuotta ja toimikausi alkaa valtuuston syyskokousta
seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun
vähintään kaksi hallituksen jäsentä puheenjohtajalta sitä vaatii.
Hallituksen kokous voidaan järjestää etäkokousvälineiden avulla
osittain tai kokonaisuudessaan etäkokouksena. Etäkokousvälineiden
käytöstä on mainittava kokouskutsussa.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä
ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen koko
jäsenmäärästä on läsnä. Jos hallituksen kokouksessa äänestetään,
päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet
annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan
ääni. Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.
Hallitus voi päättää yhdistyksen kiinteän omaisuuden ostamisesta ja
myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä taikka yhdistyksen
toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden myynnistä.
Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut
vakituisessa työsuhteessa yhdistykseen olevat toimihenkilöt.
 
11  Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
 
Päätöksen yhdistyksen purkamisesta ja sääntöjen muuttamisesta tekee
metsänhoitoyhdistyksen valtuusto. Päätös tulee voimaan, jos sitä
kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä valtuuston
kokouksessa. Sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista
koskeva asia on mainittava kokouskutsussa.
Metsänhoitoyhdistyksen sääntöihin ja niihin tehtäviin muutoksiin
vaaditaan keskusliiton johtokunnan hyväksyntä.
 
12  Asema järjestössä
 
Metsänhoitoyhdistyksen tulee toiminnassaan noudattaa myös
keskusliiton toimintaperiaatteita ja sääntöjä.
 
13  Yhdistyksen varojen käyttö sen purkautuessa
 
Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen varat ja velat
luovutetaan sen toimintaa jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle
tai muulle oikeuskelpoiselle, vastaavia tarkoitusperiä ajavalle
metsänomistajien muodostamalle yhteisölle käytettäväksi
yksityismetsätalouden edistämiseen yhdistyksen toimialueella
yhdistyksen viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti.
Testamentilla tai lahjana saadut varat on kuitenkin käytettävä niitä
annettaessa määrättyyn tarkoitukseen tai ellei se ole mahdollista,
johonkin sitä lähellä olevaan tarkoitukseen.
 
14  Siirtymäsäännökset
 
Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty
yhdistysrekisteriin.
 
15  Yhdistyslain määräykset
 
Muutoin noudatetaan metsänhoitoyhdistyslain, metsänhoitoyhdistyslain
muuttamisesta annetun lain sekä yhdistyslain säännöksiä.