Valtakunnallinen puumarkkinakatsaus-Puukauppa jakautuneissa tunnelmissa

16.2.2022

Puumarkkinoiden tunnelmat ovat kahtalaiset. Kuitupuukauppa on heikentynyt UPM:n lakon jatkuessa. Toisaalta tukkipuukaupassa ollaan jo heräilemässä talvihorroksesta. Sahatavaramarkkinoilta on kantautunut positiivisia uutisia, vaikka epävarmuuttakin on edelleen ilmassa, kuten markkinoilla yleisesti ottaen.

Tukkipuun hintaodotukset parantuneet, kuitupuu sen sijaan laahaa

Puumarkkinoiden tunnelmat ovat kahtalaiset. Kuitupuukauppa on heikentynyt UPM:n lakon jatkuessa. Toisaalta tukkipuukaupassa ollaan jo heräilemässä talvihorroksesta. Sahatavaramarkkinoilta on kantautunut positiivisia uutisia, vaikka epävarmuuttakin on edelleen ilmassa, kuten markkinoilla yleisesti ottaen. Markkinaheilahteluihin voi vaikuttaa korkeamman inflaation tuoma riski myös korkotason noususta. Korkea inflaatio on heikentänyt myös reaalista puukauppatulon arvoa, sillä puun yksikköhinnat eivät ole kehittyneet samaa vauhtia yleisen hintatason kanssa.

Metsänomistajien ja puun ostajien yhteinen etu on avoimesti toimivat puumarkkinat hyvine sopimusehtoineen, jossa puukaupalliset hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisella tavalla. Tämä vaatii metsänomistajilta markkinoiden seurantaa, valveutuneisuutta ja ennen kaikkea puukaupan edunvalvonnalliseen tukeen turvautumista. Puukaupallista tukea onkin tarjolla jokaisesta metsänhoitoyhdistyksestä.

Puukaupan alkuvuotta leimannut UPM:n lakko

Puukauppaa on käyty lähes normaalisti, vaikka viime vuoden puukauppavireestä onkin jääty jälkeen. Puumarkkinoita on toisaalta heikentänyt kuitupuun heikompi kysyntä UPM:n lakon jatkuessa ja toisaalta tukkipuun ostoaktiivisuuden lisääntyminen sahatavarakaupan odotuksien kääntyessä talvikauden hiljaisemmasta kausisesongista positiivisempaan suuntaan.

Puun hintataso on lähtenyt alkuvuodesta hieman elpymään, mutta puun hinnat ovat jääneet huomattavasti jälkeen yleisestä inflaatiokehityksestä. Puun hinnat vaihtelevat markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tällä hetkellä kysyntää on tukkipuulle, joka ohjaa ostoja enemmän päätehakkuukohteille. Kuitupuun kysyntä sen sijaan on heikompaa. Erityisesti talvikorjuukohteille ei ole enää merkittävästi tilaa kevättalven hakkuisiin. On jopa niin, että vanhojen puukauppojen korjuuaikoihin pyritään sovittelemaan pidennyksiä.

Ostajat ovat osin jo suuntaamassa katseita kesäkorjuukelpoisiin kohteisiin. Toisaalta tukkipuuvaltaisten kohteiden osalta ostajat pyrkivät varautumaan viimevuoden kaltaiseen voimakkaan sahatavarakaupan kesäkauden sesonkiin ja ostamaan varastoon kesä- ja kelirikkokorjuukelpoisia kohteita. Pystyvarastot ovatkin yleisesti pienentyneet talven korkeiden korjuumäärien johdosta.

Metsänhoitoyhdistykset valvovat puukaupan sopimusehtoja

Paikallisia puunostajia omine sopimusmalleineen ja -ehtoineen on monia. Etenkin suuret valtakunnalliset toimijat käyttävät pitkälti valmiita sopimusmalleja tekemiensä puukauppojen taustalla. Puukaupan sopimuksissa määritetään hinnan lisäksi puutavaran katkontaehdot ja esimerkiksi puukaupan korjuun takaraja. Sopimuksista poikkeaminen vaatii huomattavat perustelut, eikä korjuun siirtämistä voida esimerkiksi vuodesta toiseen perustella poikkeuksellisilla korjuukeleillä, elleivät keliolosuhteet todella ole estäneet hakkuun toteuttamista. Mikäli sopimuksen mukainen korjuuaika kestää kaksi kokonaista talvea ja toinen talvista on hyvä korjuutalvi, huono korjuukeli ei voi toimia sopimuksen jatkumisen perusteena. Tällä hetkellä korjuuaika kuitupuupainotteisille kohteille voi olla umpeutumassa työtaisteluiden pitkittymisestä johtuen. Metsänomistajan kannattaakin kääntyä oman metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan puoleen, mikäli sopimusoikeudellisissa asioissa on epäselvyyksiä.  

Puukaupan kilpailuttaminen metsänhoitoyhdistyksen avustuksella mahdollistaa vahvan edunvalvonnallisen tuen metsänomistajalle. Metsäasioissa ja ajankohtaiseen puukauppatilanteeseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä oman metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojaan, jolloin puukauppaan liittyvät sopimukselliset asiat ovat asiantuntevan edunvalvonnan piirissä. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistajat kuuluvat automaattisesti Metsänomistajat-ketjun metsäedunvalvonnan piiriin. Metsänomistajat-ketjun muodostavat Metsänhoitoyhdistykset, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK. Tällä kokoonpanolla vastaamme yhdessä metsänomistajien etujen ajamisesta.

 

Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry