1

Nimi, kotipaikka ja toimialue

Yhdistyksen nimi on Metsänhoitoyhdistys Kainuu ry. Yhdistyksen kotipaikka on Paltamo ja sen toimialueena on Kainuun kunnat. Yhdistys on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n rekisteröity jäsenyhdistys. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä nimitetään jäljempänä keskusliitoksi.

2

Tarkoitus ja tehtävä

Metsänhoitoyhdistys toimii toimialueellaan metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta (1090/2013) mukaisena metsänomistajienyhteisönä, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittamanmetsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsienhoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua. Metsänhoitoyhdistys antaa jäsenilleen ja toimialueensa muille metsänomistajille metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia palveluja:

1. toimii jäsentensä etujärjestönä
2. tarjoaa metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia tietoja ja asiantuntijapalveluja
3. antaa neuvoja ja suosituksia metsän hoidossa ja käytössä
4. avustaa puukaupassa ja voi harjoittaa myös metsäkiinteistöjenvälitystä
5. avustaa puutavaran hankinnassa, puunkorjuussa ja muussa metsänkäytössä
6. laatii metsäsuunnitelmia
7. suunnittelee ja toteuttaa metsätalouden töitä
8. järjestää metsänomistajien käytettäväksi ammattihenkilöstönpalveluja
9. tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa selvityksiä, tiedonantoja ja lausuntoja sekä
10. muilla mahdollisilla toimilla toteuttaa tarkoitustaan.

Yhdistys voi antaa palvelujaan metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta (1090/2013) annetun lain rajoissa myös muille kuin jäsenilleen, milloin tämä toiminta ei vähennä jäsenmetsänomistajieN mahdollisuutta saada palvelua. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

3

Jäsenyys

Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä voivat olla metsänomistajat, joilla on omistus- tai hallintaoikeus metsään sekä yhteisomistuksessa olevan kiinteistön yhteisomistajat tai yhteismetsän osakkaat siten kuin metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain 2 § (534/1998) ja metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta 6 § (1090/2013)säädetään. Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on jäseneksi liittymisen hyväksynyt. Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, joilla ei ole äänioikeutta.

4

Jäsenen erottaminen ja eroaminen

Hallitus on oikeutettu erottamaan jäsenen, joka on toiminut vastoin näitä sääntöjä tai muuten vahingoittanut metsänhoitoyhdistystä, keskusliittoa tai sen jäsenyhdistystä. Hallituksen päätöksestä voi jäsen vedota yhdistyksen valtuustolle kirjallisesti kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

Jos jäsen haluaa itse erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksenhallitukselle taikka sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan heti, mutta jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun eroamisvuodenloppuun saakka.

5

Yhdistyksen perimät maksut

Yhdistyksen antamasta ammattiavusta ja palveluista peritää yhdistyksen hallituksen päättämä toimitusmaksu. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämää jäsenmaksuayhdistykselle, mikä voi olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella.

Yhdistyksellä voi olla erillinen liittymismaksu, minkä suuruudesta ja perimisajankohdasta päättää valtuusto. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämä jäsenmaksu, mikä voi olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu MTK keskusliittoon muodostuu vuosittain keskusliiton valtuuskunnan päättämästä metsänomistajien yhteiseen edunvalvontaan käytettävästä perusjäsenten lisäjäsenmaksusta eli edunvalvontamaksusta, jonka perusjäsen on velvoitettu maksamaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun yhteydessä.

Myös edunvalvontamaksu voi olla porrastettu perusjäsenen elinkeinotoiminnan laajuuteen liittyvillä perusteilla.

Yhtymän, kuolinpesän ja muiden yhteisetuuksien ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsen kukin yhteisomistaja voidaan hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhteisomistuksessa olevalta tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta (tilakohtainen maksu).

Yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitetun yhteismetsän ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsen, yhteismetsän osakas voidaan hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi.

Kannatusjäsenet maksavat valtuuston syyskokouksen päättämää kannatusjäsenmaksua. Kannatusjäseninä oleville opiskelijoille voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu .Kunniajäsenen arvon voi yhdistyksen kokous myöntää hallituksen esityksestä henkilölle, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen toimintaa.

6

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja tai hallituksen määräämä henkilö, kukin yksin.

7

Tilit

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukausi ennen valtuuston kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään neljätoista päivää ennen valtuuston kevätkokousta.

Yhdistyksellä on yksi auktorisoitu tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tai vastaava yhteisö, jolloin varatilintarkastajaa ei tarvita.

8

Valtuusto

Yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsentenvaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston. Yhdistyksen valtuustoon kuuluu 25 neljäksi vuodeksi valittua valtuutettua ja 5 varavaltuutettua, joiden tulee olla yhdistyksen jäseniä tai jäseninä olevien oikeushenkilöiden ehdottamia henkilöitä.

Metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa käytetään ns. vaalipiirijakoa, jonka lopputuloksena valtuustopaikat jaetaan seuraavasti: Metsänhoitoyhdistys Kainuun alueelta 15 valtuutettua (varalle 3 valtuutettua), Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuun alueelta 10 valtuutettua (varalle 2 valtuutettua).

Jäsen voi olla mukana ehdokkaiden asettamiseksi vain yhdessä hakemuksessa ja se saa sisältää ehdokkaita enintään saman määränkuin on hakijoita. Mikäli ehdokkaita on asetettu enintään se määrä, mitä valtuustoon valitaan valtuutettuja, vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen ehdokasasettelun mukaiseksi. Mikäli ehdokkaiden lukumäärä on alle kolme neljäsosaa valtuutettujen lukumäärästä, on ehdokasasettelu järjestettävä välittömästi uudelleen. Valtuutetut valitaan enemmistövaalitapaa noudattaen. Mikäli saman äänimäärän saaneita on useita, mutta heitä kaikkia ei voida valita, ratkaisee asian arpa. Saman periaatteen mukaisesti valitaan varavaltuutetut, jotka siirtyvät valtuutetuksi vaalitoimikunnan määräämässä järjestyksessä.

Valtuutettujen toimikausi alkaa vaalituloksen vahvistamista seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen. Mikäli valtuutettu luopuu yhdistyksen jäsenyydestä, eroaa valtuustosta tai on muutoin estynyt osallistumaan valtuuston kokoukseen, tulee varavaltuutettu hänen sijaansa. Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet valtuutettuje nlukumäärästä on läsnä.

Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Kevätkokous on pidettävä huhtikuun 15. päivään mennessä ja syyskokous loka- joulukuussa. Valtuuston kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydenkautta tietokoneella tai muun teknisen apuvälineen avulla. Kokouspöytäkirjaan tulee merkitä paikalla olleet ja etäyhteydenkautta osallistuneet sekä heidän kokoukseen osallistumisaikansa, mikäli se poikkeaa muusta kokouksen kulusta.

Hallitus kutsuu valtuuston koolle kullekin jäsenelle vähintään 14 päivää ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä tai sähköpostitse. Tähän aikaan luetaan mukaan kokouspäivä ja kirjeen lähettämispäivä. Mikäli joku valtuutettu haluaa saada jonkin asian valtuustossa käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta.

Valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen myös kokouskutsussa mainitsemattoman asian, mikäli asian esille ottamista kannattaa vähintään 3/4 valtuutetuista. Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, valtuuston kokous niin päättää tai jos vähintään 1/10 valtuuston jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten hallitukselta kirjallisesti. Tällöin valtuuston kokous on pidettävä kuukauden kuluessa edellä mainitun pyynnön saapumisesta hallituksen puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle. Valtuusto valitsee valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valtuustokaudeksi kerrallaan keskuudestaan. Valtuuston vaalikauden ensimmäisen kokouksen avaa hallitukse npuheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. valitaan kokoukselle sihteeri
2. valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen päättyneen vuodentoiminnasta
6. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille edellisen vuoden toiminnasta ja varojen käytöstä
8. valitaan vaalitoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet joka neljäs vuosi äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaan
9. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista
10. käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat
11. päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista asioista

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. valitaan kokoukselle sihteeri
2. valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaa kalenterivuotta varten
6. päätetään valtuuston, hallituksen ja vaalitoimikunnan sekä muiden valtuuston valitsemien kokousedustajien kokouspalkkiot ja kulukorvausten perusteet.
7. päätetään hallitukseen valittavien jäsenten määrä
8. valitaan joka toinen vuosi seuraavalle toimikaudelle hallituksen jäsenet
9. valitaan yhdistyksen edustaja ja varaedustaja MTK:n metsävaltuuskuntaan.
10. päätetään tilintarkastajan palkkiosta
11. valitaan tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa
12. päätetään metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä ja muilta jäseniltä perittävät jäsenmaksut ja liittymismaksut.
13. vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten
14. valitaan yhdistyksen edustajat muihin sellaisiin keskusjärjestöihin ja muihin yhteisöihin, joissa yhdistys on jäsenenä ja joihin valtuustoon erikseen päättänyt valita yhdistyksen edustajat.
15. päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista
16. käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat
17. päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista asioista

Valtuuston kokouksissa on kullakin valtuutetulla yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. Päätökseksi tulee mielipide, jota ylipuolet äänestykseen osallistuneista on kannattanut. Jos äänet menevät tasan, tulee päätökseksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ratkaisee arpa. Valtuuston kokouksen puheenjohtaja huolehtii siitä, että valtuustonkokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa yhdessä kokouksen sihteerin kanssa. Valtuustolla on valta vapauttaa valitsemansa hallituksen jäsen taikoko hallitus ennen toimikauden päättymistä.

9

Jäsenäänestys

Yhdistyksen valtuusto vahvistaa äänestys- ja vaalijärjestyksen, johon otetaan tarvittavat vaaleja koskevat määräykset. Valtuusto valitaan postitse lain voimaan tulon (1.1.2015) jälkeisissä ensimmäisissä vaaleissa ja sen jälkeen postitse, erillisissä äänestystilaisuuksissa tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisenapuvälineen avulla noudattaen enemmistövaalitapaa valtuustonpäättämässä yhdistyksen äänestys- ja vaalijärjestyksessä määriteltävällä tavalla.

Vaalikelpoisia ovat 18 vuotta täyttäneet sääntöjen 3§:n 1 momentissa mainitut yhdistyksen jäsenet. Valtuuston vaalissa ei vaalikelpoinen ole metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva toimihenkilö.

10

Hallitus

Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, johon kuuluu 5-8valtuuston valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenen on oltava metsänhoitoyhdistyksen jäsen tai jäsenenä olevan oikeustoimihenkilön valtuuttama henkilö. Hallituksen jäsen on myös valtuuston jäsen, mikäli hallituksen jäsen on valittu valtuutetuksi. Hallituksenj äsenet valitaan maantieteellisesti tasaisesti yhdistyksen toimialueelta.

Jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja toimikausi alkaa valtuuston syyskokousta seuraavan kalenterivuodenalusta alkaen.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä puheenjohtajalta sitä vaatii. Hallituksen kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteyden kautta. Kokouspöytäkirjaan tulee merkitä paikalla olleet ja etäyhteyden kautta osallistuneet sekä heidän kokoukseen osallistumisaikansa, mikäli se poikkeaa muusta kokouksen kulusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen koko jäsenmäärästä on läsnä. Jos hallituksen kokouksessa äänestetään, päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Hallitus voi päättää yhdistyksen kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden myynnistä.

Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut vakituisessa työsuhteessa yhdistykseen olevat toimihenkilöt tai valtuuttaa toiminnanjohtajan palkkaamaan toimihenkilön hallituksen päätöksenmukaisesti.

11

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätöksen yhdistyksen purkamisesta ja sääntöjen muuttamisesta tekee metsänhoitoyhdistyksen valtuusto. Päätös tulee voimaan, jos sitä kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä valtuustonkokouksessa. Sääntöjen muuttamista tai yhdistyksen purkamista koskeva asia on mainittava kokouskutsussa. Metsänhoitoyhdistyksen sääntöihin ja niihin tehtäviin muutoksiin vaaditaan keskusliiton johtokunnan hyväksyntä.

12

Asema järjestössä

Metsänhoitoyhdistyksen tulee toiminnassaan noudattaa myös keskusliiton toimintaperiaatteita ja sääntöjä.

13

Yhdistyksen varojen käyttö sen purkautuessa

Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen varat ja velat luovutetaan sen toimintaa jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle oikeuskelpoiselle, vastaavia tarkoitusperiä ajavalle metsänomistajien muodostamalle yhteisölle käytettäväksi yksityismetsätalouden edistämiseen yhdistyksen toimialueella yhdistyksen viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti. Testamentilla tai lahjana saadut varat on kuitenkin käytettävä niitä annettaessa määrättyyn tarkoitukseen tai ellei se ole mahdollista, johonkin sitä lähellä olevaan tarkoitukseen.

14

Siirtymäsäännökset

Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.

15

Yhdistyslain määräykset

Muutoin noudatetaan metsänhoitoyhdistyslain, metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta annetun lain sekä yhdistyslain säännöksiä.