Puumarkkinakatsaus toukokuu

Puumarkkinoilla rauhallinen tunnelma

Puuntarve on voimakas, mutta hintakehitys ei vielä kiihdytä kauppaa
Puumarkkinoilla on ollut alkuvuoden rauhallista. Sen sijaan hakkuut ovat olleet korkealla tasolla hyvien talvikorjuukelien ja puuntarpeen johdosta. Kotimainen puuntarve on korkealla tasolla ja näkymät ovat hyvät niin tälle kuin ensi vuodelle. Metsäteollisuus on kaikkien aikojen huippusuhdanteessa ja tekee ennätystuloksia kohonneiden lopputuotteiden hintojen ansiosta.

Venäjän puuntuonnin ja UPMn lakon loppumisen myötä puulle on entistä suurempi tarve loppuvuodeksi. Puun kysyntätilanne on erinomainen, mutta metsänomistajien korkeammat odotukset puunhinnasta eivät ole vielä johtaneet puukaupoille. Puun tarjonta lähtee voimakkaammin liikenteeseen vasta, kun kysyntä on riittävällä tasolla. Vielä tuntuu olevan katkottua puuta riittävästi, vaikka aiemmin ostetut puut ovatkin huvenneet. MTK muistuttaa, että puuta saa lisää ostamalla.

Puun tarve voimakas syksyllä ja ensi vuonna
Pellervon taloustutkimus PTT ennusti kotimaisen puun käytön lisääntymisen nostavan puunkorjuuta tänä ja ensi vuonna 3 %. Tämä tarkoittaisi noin 2 miljoonan kuutiometrin lisäystä kumpanakin vuonna. Alkuvuoden ensimmäisellä kvartaalilla on korjattu puuta 18 miljoonaa kuutiometriä. Puun käytön ennuste tälle vuodelle on PTTn mukaan n.67 miljoonaa kuutiometriä. Voidaankin todeta, että hakkuut ovat olleet alkuvuodesta ennusteen mukaiset. Toisaalta hyvillä talvikorjuukeleillä pitääkin korjata niin paljon puuta kuin mahdollista, sillä kevät, kesä ja syksy ovat puunkorjuun kannalta haastavaa aikaa.

Talvella on korjattu kohteita pääosin talvikorjuukelpoisista kohteista. Nyt kysyntä kohdistuu kesä- ja kelirikkokelpoisiin kohteisiin, jotka ovat metsänomistajien parhaita leimikoita. Puun kysyntä ei ole kuitenkaan vielä voimistunut. Alkuvuoden ensimmäisellä kvartaalilla on ostettu puuta lisää vasta vajaa 8 miljoonaa kuutiometriä. Tämä tietää sitä, että kysyntä siirtyy koko ajan vaan eteenpäin ja alkanee voimistumaan siinä vaiheessa, kun aiemmin ostetut puut eli pystyvarastot pienenevät riittävästi.

Metsänomistajien hintaodotukset ovat korkealla keväällä toteutetun Metsätutka-kyselytutkimuksen mukaan. Niin olisi tarjontahalukkuuskin. Toisaalta mitään painetta puun tarjonnalle ei ole, sillä viime vuosi oli vilkas puukauppavuosi. Metsäyhtiöt tekivät viime vuonna loistavat tulokset ja niin ikään alkuvuoden kehitys on ollut päätähuimaava. Esimerkiksi StoraEnson liiketulos oli kolmelta kuukaudelta yli puoli miljardia. Samaan suuruusluokkaan olisi yltänyt myös UPM, mutta lakosta johtuen tulos jäi pienemmäksi. Tulos oli kuitenkin samansuuruinen kuin viime vuoden vastaavana aikana. Huipputulokset johtuvat lopputuotteiden korkeiksi kohonneista hinnoista.

Tällä hetkellä tärkeänä pidetään, että puumarkkinat toimisivat reilummin ja joustavammin kuin viime vuonna, jolloin metsäteollisuuden puun ostot painottuivat voimakkaasti touko-kesäkuulle. Tämä johti puuntarpeen laskuun loppuvuodesta. Metsäteollisuus pyrkii tällä hetkellä lisäämään metsänomistajien myyntiaktiivisuutta mainoskampanjoilla, joissa luvataan puukauppaan lisiä, bonuksia ja kylkiäisiä. Näihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä niiden tarkoitus ei ole metsänomistajan kannalta pyhä. Metsäyhtiöillä on myös voimakas rekrytointi meneillään puunhankintaan. Tämä tietää hyvää puukaupan kilpailulle. Puukaupat kannattaakin aina kilpailuttaa parhaimpien etujen saamiseksi metsänhoitoyhdistyksen edunvalvonnan kautta.

Myyntierien kilpailuttaminen erittäin tärkeää
Puukaupan valmistelu kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä oman metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöön, joka on metsänomistajan tukena kaikissa puukauppaan liittyvissä asioissa. Tällä hetkellä markkinat ovat erikoisessa tilanteessa, joten paikallinen asiantuntija tuntee parhaiten alueellisen kysynnän kehittymisen. Puukaupan kilpailuttaminen on ainoita keinoja, joilla voidaan ylläpitää puumarkkinoiden toimivuutta. Kilpailuttaminen metsänhoitoyhdistyksen kautta tarjoaa metsänomistajalle asiantuntevan ja edunvalvonnallisen tuen. Tarjoukset vertaillaan metsäyhtiöiden aiemman katkontatiedon perusteella. Mikäli tarjoukset sopimusehtoineen eivät miellytä, puukauppaa ei ole pakko tehdä. Puukaupan lopullisen päätöksen tekee aina metsänomistaja.

   
Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry