Ympäristötuen hakeminen nyt metsänhoitoyhdistyksien palveluvalikoimassa

Valtakunnallinen

Ympäristötukea on mahdollista hakea esimerkiksi erityisen arvokkaille luontokohteille kuten puroille.

Metsänomistaja voi suojella metsää ja saada siitä korvausta 10 vuoden ympäristötukisopimuksella. Nyt Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat kattavan palvelun ympäristötukien hakemiseen.  

Metsänomistaja voi saada ympäristötukea erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin sekä kohteisiin, jotka eivät kokonsa puolesta täytä Metso-kohteen kriteereitä. Metsänhoitoyhdistykset yhdessä MTK:n kanssa ovat kehittäneet metsänomistajille palvelua mahdollisimman helppoon ympäristötuen hakemiseen. 

”Koimme metsänhoitoyhdistyksissä tärkeäksi ottaa kokonaisvaltaisempi rooli metsänomistajan auttamisessa myös ympäristötukien suhteen. Siksi olemme lanseeranneet uuden palvelun, jossa Mhy hoitaa ympäristötuen hakemisen alusta loppuun”, projektiasiantuntija Tiina Salminen Metsänhoitoyhdistysten Palvelutoimistosta kuvaa palvelun roolia. 

Kuten monet muut metsänhoitoyhdistyksien palveluista, myös ympäristötuen hakeminen vaatii ainoastaan yhteydenoton omaan metsäasiantuntijaan. 

”Yhteydenoton jälkeen Mhy:n metsäasiantuntija arvioi kohteesi tukikelpoisuuden ja mikäli se täyttää ehdot, laatii ympäristötukilaskelman ja rahoitushakemuksen puolestasi ja toimittaa ne Metsäkeskukseen. Tarvittaessa hän laatii myös hoito- ja käyttösuunnitelman kohteelle ja huolehtii työn toteutuksesta”, Salminen tiivistää palvelun sisällön. 

Useimmissa tapauksissa metsäkeskuksen metsätoimijalle erikseen maksama korvaus hankkeen läpiviemisestä riittää kattamaan kulut, mutta kaikkien pienialaisimmissa kohteissa kulujen kattaminen voi joissain tilanteissa edellyttää metsänomistajan omaa panostusta. 

Ympäristötuki edistää monimuotoisuutta 

Metsälaki velvoittaa metsänomistajaa säästämään tietyt arvokkaat luontokohteet. Ympäristötuki kohdentuu erityisesti näihin kohteisiin, mutta tarjoaa mahdollisuuden myös laajentaa suojeltavaa aluetta, jolloin vapaaehtoinen metsien suojelu edistää entistä enemmän lajiston monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja vesistöjen puhtautta. 

MTK Metsänomistajat-linjan ympäristöasiantuntija Markus Nissinen on toinen uuden palvelun projektivetäjistä ja on vastannut muun muassa metsäasiantuntijoiden koulutuksesta kohteiden tunnistamisessa ja rajauksessa. 

”Ympäristötuki on erinomainen työkalu metsänomistajalle erityisten kohteiden suojeluun, koska 10 vuoden sopimuskauden jälkeen maanomistaja päättää kohteen käsittelystä. Ympäristötukisopimuskohteet ovat tutkitusti myös hyvin ekotehokkaita: määräaikaisellakin suojelulla on merkitystä. Uuden palvelun lanseeraus pitää myös huolen, että meillä on tällä hetkellä Suomen kattavin ympäristötukia tekevä asiantuntijaryhmä”, Nissinen summaa uuden palvelun merkitystä. 

Palvelun kehitystyö on myös toteuttanut MTK:n, SLC: ja metsänhoitoyhdistysten yhteistä Luonnon monimuotoisuuden tiekarttaa, jossa monimuotoisuus tuodaan entistä vahvemmaksi osaksi koko järjestön toimintaa.  

Yhteistyötä palvelumuotoilun ytimessä 

Luonnonhoito on ollut osa metsänhoitoyhdistysten vastuullisuutta jo kauan. “Kun teemme työtä maan joka kolkassa, on vastuullinen ja pitkäjänteinen metsäluonnonhoito koettu merkittäväksi osaksi metsänhoitoyhdistysten toimintaa”, kertoo MhyP:n toimitusjohtaja Harri Huupponen. Yhdistyskenttään onkin rekrytoitu viime vuosina luonnonhoidon erityisasiantuntijoita, ja osa yhdistyksistä on tuottanut ympäristötukipalvelua jo aiemmin.  

Ympäristötuki-palvelun kehittäminen onkin hyvä osoitus metsänhoitoyhdistyksien ja MTK Metsänomistajat-linjan yhteistyöstä.  

”Metsänhoitoyhdistyksillä on ymmärrys metsänomistajan tarpeista, palvelutoimistolla ammattitaitoa palvelumuotoilun saralla ja MTK Metsänomistajat-linjalla substanssiosaaminen niin luonnonhoidon, biodiversiteetin tai vaikkapa puukaupan saralla on omaa luokkaansa. Olisi tyhmää olla yhdistämättä näitä kolmea osaamisaluetta metsänomistajan hyväksi”, Huupponen kuvaa tilannetta. Tulevaisuudessa samaa kehittämiskonseptia hyödynnetään myös muiden palveluiden kehittämisessä ja parantamisessa entistä enemmän. 

Lisätietoja 
Markus Nissinen 
ympäristöasiantuntija, MTK Metsänomistajat 
markus.nissinen@mtk.fi 
040 573 1131 

Harri Huupponen 
toimitusjohtaja, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy 
harri.huupponen@mhy.fi 
044 555 0481 

Tiina Salminen 
projektiasiantuntija, metsäasiantuntija, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy 
tiina.salminen@mhy.fi 
040 720 3160 

Ajankohtaista

  1. Metsänhoitoyhdistykset Keski-Savo ja Pohjois-Savo suunnittelevat yhdistymistä

    Metsänhoitoyhdistykset Keski-Savo ja Pohjois-Savo suunnittelevat yhdistymistä

    Valtakunnallinen

    Tavoitteena entistä vahvempi palvelu metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukset ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen fuusiosta. Fuusion myötä syntyy entistä vahvempi metsänomistajien oma asiantuntijaorganisaatio

    Lue lisää
  2. MTK vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita perustamalla ostajarenkaan 

    MTK vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita perustamalla ostajarenkaan

    Valtakunnallinen

    Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, jonka yhteydessä korostettiin ostajien keskeistä roolia markkinoiden käynnistämisessä ja kasvattamisessa. Kehityksen vauhdittamiseksi Suomeen perustetaan uusi yhteistyömalli, ostajarengas, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin. 

  3. Juurikääpä leviää pohjoiseen – ensimmäiset havainnot männynjuurikäävästä tehty Pohjois-Pohjanmaalla

    Juurikääpä leviää pohjoiseen – ensimmäiset havainnot männynjuurikäävästä tehty Pohjois-Pohjanmaalla

    Valtakunnallinen

    Juurikääpäsienten aiheuttamat vuotuiset menetykset ovat n. 50 milj. € maassamme. Tuhot ovat suurimmat Etelä-Suomessa. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusentyvilahoa harvakseltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vanhoissa, yli-ikäisissä ja tiheissä tuoreen kankaan kuusikoissa.

2026 © Metsänhoitoyhdistykset

Tämä sivusto on suojattu reCAPTCHA:lla ja Googlen tietosuojakäytäntö ja käyttöehdot pätevät.