Yksityismetsissä mahdollisuus monipuolisiin hyötyihin

Tapion julkaisema raportti metsäbiotalouden arvoketjuista tuo esille metsätalouden merkitystä Suomen taloudelle. Pohjoiset metsänhoitoyhdistykset arvioivat, että yksityismetsät tarjoavat mahdollisuuksia luoda hyvinvointia nykyistä monipuolisemmin. Tämä edellyttää metsänomistajan päätösvallan kunnioittamista, uusien markkinoiden kehittämistä sekä kannustusta hyvään metsän- ja luonnonhoitoon.

Suomi on metsien maa ja vihreä kulta on kuulunut historiassa pitkään vientiteollisuuden tärkeimpiin raaka-aineisiin. Metsien merkitys kansantaloudellisella mittaristolla korostuu etenkin maakuntakohtaisia tuotoksia tutkittaessa. Varsinkin Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomessa metsätalous on yksi tärkeimmistä toimialoista alueen taloudellisen elinvoimaisuuden kannalta.

”Metsien merkitystä Suomelle ei voi väheksyä. Tämä tulisi pitää mielessä julkisessa keskustelussa, jota johdetaan nykyään turhan paljon Kehä III sisäpuolelta. Tapion raportti esitteleekin hienosti case-esimerkeissään yksittäisten toimijoiden merkitystä aluetalouksille”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kiittelee.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueilla metsäbiotalouden tuotos oli raportin mukaan 3 565 miljoonaa euroa, arvonlisäys 1 373 milj. € ja työllisten määrä yli 10 000 henkilöä. Metsäbiotalouteen kuuluvat myös metsien keruutuotteet ja luonnon virkistyskäyttö, joilla on merkitystä paitsi kaupallisesti mutta myös kotitalouksille. Luonnonmarjojen poimintatulot olivat 21,6 miljoonaa euroa, sienten noin 0,5 miljoonaa euroa, ja riistasaalis oli arvoltaan noin 70 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Hakkuista saatiin vuonna 2023 Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon perusteella kantorahatuloja noin 3,0 miljardia euroa, josta noin 2,5 miljardia euroa yksityismetsistä ja noin 0,5 miljardia euroa metsäteollisuuden sekä valtion metsistä.

”Metsät tarjoavat omistajilleen monia tulonlähteitä, ja uusia on kehitteillä esimerkiksi luontoarvomarkkinoilla ja ekologisesta kompensaatiosta. Silti puun myynnillä ja perinteisellä metsätaloudella keskeinen rooli tämän päivän yksityismetsätaloudessa”, kertoo johtaja Antti Härkönen Mhy Koillismaalta.

Puun myynnistä yksityismetsänomistajien saamat tulot olivat Luonnonvarakeskuksen mukaan pelkästään Pohjois-Suomen alueella vuonna 2023 yhteensä yli 374 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomen osuus koko maan yksityismetsien bruttokantorahatuloista oli 15 %.

Metsänomistajan päätöksille arvostusta

Metsänhoitoyhdistykset kannustavat metsänomistajia heidän omien tavoitteiden mukaiseen metsien käyttöön sekä kestävään metsänhoitoon yli sukupolvien. Metsänhoidon suositukset tarjoavat metsänomistajille perusteltuja vaihtoehtoja metsien moniarvoiseen hoitoon ja käyttöön sekä erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseen.

Metsiin kohdistuu metsänomistajan omien tavoitteiden rinnalla monia odotuksia: metsien on tuotettava esimerkiksi monimuotoisuus- ja ilmastohyötyjä, maisema- ja virkistysarvoja sekä teollisuudelle ja energiantuotantoon puuta. Yksityismaita halutaan käyttää metsätalouden lisäksi myös muihin maankäyttömuotoihin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan osana vihreää siirtymää. Maanomistajat voivat hyötyä hankkeista esimerkiksi vuokratuloina.

Vihreä siirtymän periaatteisiin kuuluu oikeudenmukaisuus. Pohjoiset metsänhoitoyhdistykset muistuttavat, että oikeudenmukaisuuden periaate koskee vihreän siirtymän osana toteutettavaa lisäsuojelua, uusia energiahankkeita ja siirtolinjoja yksityismailla.

”Metsänomistajat toivovat aitoa mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon, kun tehdään heidän omaisuuttaan koskevia suunnitelmia. Omaisuuden suojan kunnioittaminen, vapaaehtoisuus ja korvaukset tuovat kestäviä ratkaisuja, joille on myös metsänomistajien hyväksyntä”, muistuttaa johtaja Annakaisa Heikkonen Mhy Metsä-Lapista.

Lue Tapion koostama Metsäbiotalouden arvoketjut maakunnissa -selvitys kokonaisuudessaan. Selvityksen on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.