Tervetuloa Kasvava metsä sitoo hiiltä -keskustelutilaisuuteen Helsinkiin

28.8.2017

MTK ja SLC järjestävät keskustelutilaisuuden ajankohtaisista metsäasioista: Rajoittaako EU valmisteilla olevilla päätöksillään Suomen metsäalan kehittämistä ja Suomen mahdollisuuksia sitoa hiiltä. Mitä maan hallitus aikoo tehdä?

Mukaan kutsutaan metsänomistajien lisäksi metsäalan toimijat ja päättäjät: Tutkijat, teollisuus, mepit, eduskuntaryhmien puheenjohtajat, palkansaajat sekä Suomen hallitus vastaamaan miten Suomen metsätalouden kehittäminen varmistetaan.

Ohjelma:

Keittolounas 200 ensimmäiselle klo 11.00 alkaen

Klo 12: Avaus: MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila
   LUKE:n puheenvuoro: Johtaja Taneli Kolström
   Valtioneuvoston puheenvuoro: ministeri Kimmo Tiilikainen
   Kommenttipuheenvuorot
   Päätössanat MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola

Tilaisuuden juontajana toimii Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen

Ilmoittaudu keskiviikkoon 30.8. mennessä: https://www.lyyti.in/Kasvava_puu_sitoo_hiilta__metsatilaisuus_2297

Tilaisuuden tausta

MTK:n tavoitteena on, että EU:n ilmastopolitiikka kannustaa metsien aktiiviseen käyttöön ja hoitoon.

Euroopan unionissa tehdään ilmastopolitiikkaa, jonka päämääränä on Pariisin kansainvälisen ilmastokokouksen tavoitteiden toteuttaminen. Suomessa hyvällä metsänhoidolla aikaan saatua hiilensidontaa ei ymmärretä EU:ssa, eikä esitetty laskentatapa ota täysimääräisesti huomioon metsien luonnontieteellistä hiilinielua, joka syntyy, kun metsä kasvaessaan sitoo ilmasta hiilidioksidia.

Komissio edellyttää, että metsien käyttö ja hiilinielu säilyvät samalla tasolla kuin vuosina 1990–2009. Tämä laskentajakso on Suomelle epäedullinen, koska silloin puun käyttö oli vähäisempää kuin nyt suhteessa metsien kasvuun.

– Nuori metsä, jossa kasvu on suurimmillaan, sitoo myös eniten hiiltä. Vanhoissa metsissä, joissa kasvu jo taantuu ja puuston kuolleisuus lisääntyy, myös hiilensidonta vähenee, korostaa Lea Jylhä MTK:sta. – On myös huomattava, että riskit tuhoihin kasvavat vanhenevissa metsissä esimerkiksi hyönteistuhojen, myrskyjen ja palojen myötä.

Metsistä päästölähde?

Hiilinieluja eli metsiin sitoutuvaa hiiltä voidaan EU-komission esityksen mukaan käyttää pieneltä osin Suomelle asetetun päästövähennystavoitteen saavuttamiseen.

Mutta jos metsien, peltojen ja soiden hiilivarastot pienenevät, niistä tulee hiilinielun sijasta päästölähde. Jos näin käy, joudutaan tämäkin korvaamaan muualla, eli Suomen päästövähennystavoite tiukentuu entisestään. Tästä syystä on tärkeää, että metsät säilyvät edelleenkin hiilinieluna.

Tällä hetkellä suurin ongelma on oikeastaan se, että Suomi on käyttänyt metsiään historiallisesti liian vähän: Nyt kannustetaan metsittämään ja lisäämään metsäpinta-alaa, mutta ei palkita siitä, että Suomessa sitä metsäpinta-alaa ei ole hävitetty missään vaiheessa. Myös vertailuvuodet, joihin metsien käyttötasoa verrataan, ovat Suomelle epäedulliset, koska niinä vuosina metsiä käytettiin historiallisen vähän. Ja siitä käyttö ei siis saisi nousta, tai se tulkitaan hiilipäästöksi.

Toki yhä edelleen puuta käytetään vähemmän kuin sitä kasvaa: - Suomen metsien vuosittainen kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kun puuta käytetään noin 65-70 miljoonaa kuutiometriä ja luonnonpoistuma on noin 13 miljoonaa kuutiometriä, Suomi-neidon ahteriin kertyy joka vuosi noin 20 miljoonaa kuutiota lisää puuta. Ja siis sen mukana koko ajan lisää hiilivarastoa. Vaikka puuta käytettäisiin vähän enemmänkin, Suomi-neito siis lihoo edelleenkin joka vuosi, joskin hieman vähemmän kuin tähän asti, selittää MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä.