Tekisinkö puukaupan nyt vai …?

26.5.2020

Useimmat metsänomistajat pohtivat, milloin olisi hyvä aika tehdä puukauppaa. Lehtiä lukiessa tai mediaa seuratessa ei voi välttyä ajatukselta, että aina olisi hyvä aika. Onko sillä siis väliä? 

Metsänomistajalle puukaupan ajoituksella on kuitenkin todella iso merkitys! Tästä ei juurikaan puhuta ja asiaa jopa tietoisesti vähätellään. Puunostajat kannustavat erilaisilla sopimuksillaan ja eduillaan tasaiseen ja säännölliseen vuosittaiseen puukaupan tekemiseen. Hintatakuilla ja erilaisilla hinnantarkistuksilla ohjaillaan metsänomistajia tekemään puukaupat jopa tiettyyn aikaan vuodesta. Tällainen on ostajan näkökulmasta suositeltavaa, edullista ja kannattavaa. Mutta metsänomistajan kannalta tilanne on jopa päinvastainen. Tasainen ja säännöllinen kaupankäynti voi toimia pörssiosakkeilla, mutta puunmyynteihin tällainen malli sopii huonosti metsänomistajan kannattavuuden näkökulmasta.

Vuosien välillä valtavat hinnanerot

Vuosien väliset puunhinnan vaihtelut ovat todella suuria. Parhaimpina vuosina puunhinnat ovat 30-50% korkeammat kuin alhaisimpina vuosina. On siis erittäin tärkeää metsänomistajan tulonmuodostuksen ja metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta pohtia, milloin tekee puukauppaa ja millaisia puustoja myy minäkin vuonna.

Vuoden sisäinen hinnan vaihtelu keskimäärin 10%

Mutta ei riitä, että metsänomistaja ajoittaa puunmyyntejään vuositasolla. Puunhinnat kun vaihtelevat lisäksi vuoden kuluessakin keskimäärin 10%. Yllättävää sen sijaan on se, että puunhintojen vaihtelu on ollut hyvin samanlaista puutavaralajista riippumatta koko 2000-luvulla. Tukkien ja kuitujen hinnanvaihteluissa ei siis ole juurikaan erovaisuuksia, vain paria vuotta lukuun ottamatta tällä vuosituhannella.

Koivutukin hinta on vaihdellut vähiten 2000-luvulla vuosittain. Kuusikuidulla vaihtelut ovat olleet muita kuituja pienempiä, mutta valitettavasti kuusikuitupuun tarpeen ja käytön vähentyessä sen hinnan kehitys on ollut mänty- ja koivukuitupuuta heikompaa. Havutukeilla hintavaihtelut ovat olleet nopeimpia ja luonnollisesti euromääräisesti suurimpia, mutta paria huippuvuotta lukuun ottamatta suhteelliset hintavaihtelut ovat olleet pääosin samanlaisia eri puutavaralajeilla tällä vuosituhannella.

8 vinkkiä suurempiin puukauppatuloihin

  1. Vaihtele puunmyynnin ajankohtia. Älä myy puuta tasaisesti eli joka vuosi, koska vuosien välillä kysyntä ja puunhinta vaihtelee todella paljon. Jos myyt puuta muutaman vuoden välein tai harvemmin, niin pyri ajoittamaan puunmyyntejä hyville ja korkeamman puunhinnan vuosille. Metsätalouden kannattavuuden kannalta tällä on todella iso merkitys.
  2. Harvennukset ja päätehakkuut omina kauppoinaan. Älä myy kaikenlaista puuta samassa kaupassa eli älä niputa ensiharvennuksia, harvennuksia ja päätehakkuita samoihin puukauppoihin. Sekalainen myyntierä valitettavasti varmistaa sen, etteivät kaikki potentiaaliset ostajat ole kiinnostuneita myyntierästä. Älä siis pilaa hyvää kaikille ostajille soveltuvaa päätehakkuukohdetta talvella korjattavalla ensiharvennuksella.
  3. Teetä puunmyyntisuunnitelma valmiiksi. Älä myy puuta aina samaan aikaan vuodesta. Eri vuosina parhaimmat ajankohdat vaihtelevat, eikä kannattavin ajankohta ole aina kevät. Optimaaliseen ajankohtaan vaikuttaa talous- ja suhdannetilanteet. Tilanteet vaihtelevat nopeastikin, joten valmiiksi tehty puunmyyntisuunnitelma mahdollistaa nopean kaupan ostajan tarpeeseen tai hyvään markkinatilanteeseen.
  4. Myy aina parhaan tarjouksen tehneelle ostajalle. Älä myy aina samalle ostajalle. Puueriä kilpailuttamalla voidaan todeta, että paras tarjous tuo metsänomistajalle jopa 20% alhaisinta tarjousta enemmän tuloja. Vain kilpailuttamalla voi saada parhaan mahdollisen puukauppatulon.
  5. Katkonta ratkaisee. Älä myy hinnan perusteella. Mitta- ja laatuvaatimusten huomioiminen sekä ostajan tekemä runkojen katkonta ovat metsänomistajalle hintaa tärkeämpiä. Katkonnasta tulevat erot ovat keskimäärin kaksi kertaa isommat kuin ostajien väliset hinnan erot. Kannattaa käyttää hyväksi metsänhoitoyhdistyksen ostajakohtaista katkonnan seurantatietoa tarjousvertailua tehtäessä. Alle 500 euron panostuksella valtakirjakauppaan varmistaa keskimäärin 2000 euron tulon.
  6. Korkeammalla hinnalla enemmän ja alhaisemmalla vähemmän. Älä myy joka kerta samansuuruista puuerää. Vaihtele puukauppojen kokoa ainakin siten, että korkeammalla puun hinnalla myyt enemmän ja parempia kohteita, kun taas hintojen laskiessa teet pienempiä puukauppoja.
  7. Lisäeurot kuitupuuhun. Älä pyydä lisähintaa tukkipuuhun, vaan vaadi korkeampaa hintaa kuitupuulle. Metsänomistajalle metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta on kaksi kertaa tärkeäpää saada lisäeurot kuitupuuhun eli mahdollisimman aikaisin ja metsänkasvatuksen alkuvaiheessa. Toki puukauppatulojen näkökulmasta lisäeuro on yhtä arvokas kuitupuussa kuin tukkipuussakin, mutta kuiduttavan teollisuuden maksukyky on tällä hetkellä aivan jotain muuta kuin kuitupuun nykyinen hintataso.
  8. Tulot ovat lähes kymmenen kertaa menoja tärkeämpiä. Älä minimoi menoja, vaan maksimoi tuloja. Metsätalouden menot ovat keskimäärin 20-30€/ha/v, mutta tulot jopa kymmenkertaiset. On siis kymmenen kertaa tärkeämpää pyrkiä lisäämään tuloja kuin vähentämään menoja.

Varmimmin onnistut puukaupassa yhdessä metsänhoitoyhdistyksen kanssa

Puukauppa kannattaa aloittaa teettämällä metsänhoitoyhdistyksellä puunmyyntisuunnitelma. Näin tekeekin 70% metsänomistajista. Puunmyyntisuunnitelma on tuote, joka pitää sisällään avaimet onnistuneeseen ja hyvään puukauppaan metsänomistajan lähtökohdista. Valtakirjakaupassa taas mhy pyytää ja vertaa tarjoukset, tekee varsinaisen puukaupan sekä valvoo, että hakkuu, korjuu ja mittaus tapahtuu tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Puukauppa on erittäin haastava kokonaisuus, sillä jokainen niistä on erilainen. Metsänomistajalla on puukaupassa iso taloudellinen intressi, jonka vuoksi mhy:n asiantuntemusta ja puukauppapalveluja kannattaa hyödyntää.

Tarjousvertailu on puukaupan vaikein, mutta ehdottomasti tärkein asia

Puukaupan tärkein, mutta myös vaativin elementti on tarjousten vertaileminen. Ostajien tekemät tarjoukset eivät ole tavallisesti yhteneviä juuri miltään osin. Helpointa on vertailla yksikköhintoja, mutta erilaiset mitta- ja laatuvaatimukset sekä puukaupan ehdot ovat aivan erilaiset eri ostajilla puhumattakaan runkojen katkonnasta. Samanlaisillakin mitta- ja laatuvaatimuksilla eri ostajat tekevät aivan erilaista runkojen katkontaa ja siten erilaista puukauppatiliä metsänomistajalle.

Kun vielä eri puulajeilla, eri leimikkotyypeillä ja eri kokoissa puustoissa ostajien toiminta on erilaista ja ostajien järjestys on erilainen, niin tavalliselle puunmyyjälle tarjousten vertaaminen on lähes mahdotonta. Tästä syystä on suositeltavaa ja myös erittäin kannattavaa käyttää puukaupassa metsänhoitoyhdistyksen ammattitaitoa ja osaamista tarjousvertailun tekemisessä. Vain hinnan perusteella puukaupasta päättäminen tekee kunnon loven tilipussiin ja vastaavasti katkonnan yms. tekijöiden perusteella valitun ostajan valitseminen tuo jopa 10% lisän puukauppatuloihin.

 

Kenttäpäällikkö Pauli Rintala, MTK metsänomistajat