Näkyykö metsä puilta vai onko liian tiheää?

18.10.2019

Jos nuori kasvatusmetsäsi näyttää siltä, että puilla voisi olla enemmänkin kasvutilaa, kannattaa metsä hoidattaa kasvukuntoon harvennushakkuulla.

Puumarkkinoilla on tänä syksynä ollut havaittavissa, että kuitupuuvoittoisten harvennushakkuiden kysyntä on säilynyt hyvänä ja tämä on näkynyt myös hinnoissa. Samalla tulee hoidetuksi ensiharvennuksilla nuoret kasvatusmetsät hyvään kasvukuntoon.

”Leimikon hakkuuta on kuitenkin valvottava tarkasti, ettei arvokkaampaa tukkipuun mitat täyttävää puuta katkota halvemmaksi kuitupuuksi. Toisin kuin usein luullaan, katkonnassa toteutuneet erot ovat suurempia harvennuksilla kuin uudistushakkuilla,” kertoo kenttäpäällikkö Lauri Tapio.

Ensiharvennus kannattaa tehdä ajoissa

Ensiharvennuksessa poistetaan tilavuudeltaan noin kolmasosa heikkolaatuisimmista rungoista.

Ensiharvennus on tärkeää tehdä ajoissa, jottei metsän kunto heikkene. Sopivan ajankohdan voi päätellä puun latvuksesta. Männyllä vihreän latvuksen osuuden tulisi olla 40 %, kuusella 60 % ja koivulla 50 % puun pituudesta. Kasvutilan puutteessa puiden latvat supistuvat ja kasvu hidastuu. Pituudeltaan metsä on ensiharvennusvaiheessa kasvupaikasta ja puulajista riippuen 10–16-metristä, neuvotaan Metsäkeskuksen sivuilla.

Jos olet tehnyt taimikonhoidon huolella, voidaan metsä harventaa myöhemmin ja harvennus voidaan tehdä voimakkaana, jolloin suurempi osuus hakattavasta puusta on kuitupuun mitat täyttävää ja rahaakin tulee enemmän.

Jos taas taimikkoa ei ole hoidettu ja ensiharvennus on ensimmäinen hoitotoimenpide, on puusto harvennettava kevyesti. Hakkuusta saatava puu on todennäköisemmin energiapuuta ja korjuukustannukset korkeammat.

Myöhemmistä harvennushakkuista myös tukkipuuta

Seuraava harvennushakkuu on ajankohtainen noin 10 - 20 vuoden päästä ensiharvennuksesta, jolloin metsästä saadaan myös tukkikokoista puuta. Harvennukset ehkäisevät myrsky- ja hyönteistuhoja säilyttämällä puuston elinvoimaisuuden ja parantavat puuston suhteellista arvokasvua.

Metsänhoitosuositusten harvennusmallien ja puuston kasvun ja tiheyden perusteella voi arvioida metsän harvennustarvetta, voimakkuutta ja hakkuukertymää.

”Kuusi ja koivu kannattaa yleensä harventaa korkeintaan kaksi kertaa ennen metsän uudistamista, männyllä harvennuskertoja voi olla kolmekin. Koivulla harvennustapana kannattaa käyttää aina alaharvennusta, mutta männiköissä ja kuusikoissa viimeiset harvennukset on taloudellisesti perusteltua tehdä yläharvennuksina” opastaa Lauri Tapio.

Lannoitus harvennushakkuun jälkeen

Harvennuksen jälkeen metsän kasvukuntoa voi parantaa lannoituksella ja viime vuosina lannoitusten määrä onkin lisääntynyt voimakkaasti. Paras tuotto lannoitusinvestoinnista saadaan, kun tukkipuun osuutta lisäävä lannoitus tehdään noin 6–10 vuotta ennen uudistushakkuuta, mutta myös nuorien kasvatusmetsien lannoitus on metsätalouden kannattavimpia investointeja.

Bonuksena metsänharvennuksista on myös se, että harvennetun metsän kenttäkerroksessa valon määrä lisääntyy ja sitä myöten esimerkiksi mustikan ja puolukan elinolosuhteet paranevat. Tämä tarkoittaa usein parempia marjasatoja. Myös monet sienet tykkäävät siitä, että maanpintaa hieman rikotaan.