Metsävaratietolaki voimaan maaliskuun alusta

30.1.2018

Maaliskuun alussa voimaan tulevan metsätietolain mukaan ympäristötiedoksi katsottavat metsätiedot ovat jatkossa sähköisesti saatavissa nykyistä avoimemmin.

Metsäkeskus rakentaa tiedon jakelua varten Metsään.fi-verkkosivulle uuden avoimen metsätiedon osion. Siellä avointa metsätietoa voi selailla, ladata tiedostoina tai ottaa käyttöön teknisen rajapinnan kautta.  Ensimmäisenä lain voimaan tullessa otetaan käyttöön mahdollisuus ladata tiedostoja.

Metsäkeskus ei luovuta metsänomistajan nimi- tai yhteystietoja, tilanrajoja tai kiinteistötunnuksia avoimen metsätiedon osiossa.

- Olennaista metsänomistajien näkökulmasta on se, että henkilötieto ei tule lakimuutoksen seurauksena julkiseksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että henkilötiedoilla ei voida hakea metsävaratietoja, muistuttaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Henkilötietojen osalta tiedon julkisuutta määrittää toukokuussa voimaan tuleva henkilötietoasetus. Hakkaraisen mukaan nykyiseen verrattuna tietosuoja tulee kiristymään.

- Kun metsävaratiedot ovat nykyistä avoimempia, metsäomistajan pitää ja kannattaa sopia metsäpalvelutuottajien kanssa, mihin metsistä kerättävää tietoa käytetään ja miten, tähdentää Hakkarainen

Metsään.fi-palvelu eli nykyiset metsänomistajille ja toimijoille tarkoitetut osiot pysyvät lakimuutoksen jälkeenkin vahvan tunnistautumisen takana. Tunnistautumisen taakse jäävät osiot, joissa on avoimien metsätietojen lisäksi tietoa, jonka perusteella metsätiedot voidaan liittää tiettyyn yksityiseen henkilöön.

Avoin metsätieto esitetään sekä hilamuotoisena että toimenpidekuvioittain. Myös tiedot metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä, metsänkäyttöilmoitukset ja tiedot Kemera-töistä avautuvat.

Näihin julkisiin tietoihin on voinut tähän asti tutustua Metsäkeskuksen toimipisteissä tai pyytämällä tietoja suullisesti, silloin kun ne ovat koskeneet yksityisiä henkilöitä.

Hallituksen kärkihankkeessa kehitetään uutta metsätietojärjestelmää 2020-luvulle. Linjaukset tulevasta järjestelmästä tehdään noin vuoden kuluessa. Olennaista on, että julkisilla varoilla kerätty tieto on ajantasaista ja keruu tehdään kustannustehokkaasti. Uusia teknologioita tulee hyödyntää täysimääräisesti.